Vaanit
Vaanit olivat skandinaavisen mytologian toinen jumalsuku aasojen ohella. Vaanit olivat vaurauden, hedelmällisyyden ja kaupan jumalia. Heihin kuuluivat muun muassa Freyr, Freija ja Njord. Heidän asuinpaikkansa on Vanaheim. Muinaisina aikoina aasat ja vaanit olivat sodassa keskenään. Kun sotaisat aasat olivat kiduttaneet vaanien jumalatarta Gullveigia, vaativat vaanit aasoilta hyvityksenä rahaa tai tasavertaisuutensa tunnustamista. Aasat julistivat sodan, mutta kärsivät useita tappioita kunnes tunnustivat vaanit tasaveroisiksi. Rauhan takeeksi vaanit lähettivät Njordin ja Freyrin aasojen luo ja aasat puolestaan Hoenirin ja Mimirin vaanien luo. Runoilija-jumala Kvasir syntyi, kun kaksi jumalheimoa sekoittivat rauhaa juhlistaakseen sylkensä samassa maljassa.[1]
Aasojen ja vaanien kamppailu ja heidän myöhempi sovintonsa saattavat kuvastaa kahden elämäntavan välistä vastakkainasettelua – talonpojan ja soturin elämän eroa.[2]
Saksalainen uskontotieteilijä Rudolf Simek on esittänyt vuonna 2005, että sana "vaani" on alkuaan tarkoittanut yksinkertaisesti jumalaa, ja että ajatus vaaneista erillisenä jumalsukuna olisi lähtöisin vasta Snorri Sturlusonin mytologisista spekulaatioista.lähde?
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lurker, Manfred: A Dictionary of Gods and Goddesses, Devils and Demons. Routledge & Kegan Paul, 1987. ISBN 0-203-67189-9
