Intel

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Intel Corporation
Intel logo (2020, light blue).svg
Yritysmuoto pörssiyhtiö
Osake NASDAQ: INTC
SEHK: 4335
ISIN US4581401001
Perustettu 1968
Toimitusjohtaja Robert H. Swan
Avainhenkilöt Andy Bryant, hallituksen puheenjohtaja
Kotipaikka Yhdysvallat Santa Clara, Kalifornia, Yhdysvallat
Toimiala puolijohdeteollisuus
Tuotteet mikroprosessorit ja flash-muistit
Liikevaihto 70,8 miljardia USD (2018)
Henkilöstö 107 400 (2018)
Kotisivu www.intel.com

Intel on yhdysvaltalainen monikansallinen teknologiayhtiö ja yksi maailman suurimpia puolijohteiden valmistajia. Intelin tunnetuimpia tuotteita ovat mikroprosessorit. Yhtiö valmistaa myös tietokoneiden piirisarjoja, grafiikkasuorittimia ja muita komponentteja, sekä verkkolaitteita, mukaan lukien langattomat verkkolaitteet ja matkapuhelimet, sekä flash-muistia. Intel kehitti PC-yhteensopivien tietokoneiden suorittimien x86-käskykannan ja on maailman suurin näiden suorittimien valmistaja. Intel on sittemmin piirisarjoillaan ja teknologiamäärittelyillään vahvistanut otettaan PC-markkinoista.

Yrityksen pahin kilpailija on historiallisesti ollut AMD, jonka kanssa Intel on kamppaillut PC-suorittimien markkinoista. Viime vuosina Intelille on syntynyt useita kilpailijoita mobiililaitteiden yleistyttyä ja kilpailijoiden kehitettyä uusia suoritinteknologioita. Näitä kilpailijoita ovat muiden muassa Samsung Electronics, Qualcomm ja STMicroelectronics.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Broom icon.svg
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty kokonaan uudelleen kirjoitettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Varsin luettelomainen historiaosio käsittelee nykyisellään vain yhtiön yksittäisiä tuotteita, eikä sillä ole mitään varsinainen punaista lankaa.
Intelin pääkonttori Santa Clarassa

Intelin perustivat vuonna 1968 Gordon E. Moore ja Robert Noyce. Kolmas työntekijä oli Andrew Grove, joka johti yhtiötä pitkälle 1990-luvulle. Mukana oli myös pääomasijoittaja Arthur Rock, joka ei toiminut aktiivisesti yhtiössä. Yhtiön osakkeiden kokonaisarvo oli heinäkuussa 2006 noin 100 miljardia dollaria.

Vuonna 1991 Intel ryhtyi käyttämään 200 millimetrin piikiekkoja.[1]

Vuonna 1995 Intel sai StrongARM-suoritinsarjan DEC:ltä.[2] Hewlett-Packardin ostettua Compaqin se myi kaikki DEC Alphan tekniikan ja oikeudet (piireistä ja kääntäjistä suunnitteluryhmään asti) Intelille.[3]

Vuonna 1999 Intel ryhtyi käyttämään tuotannossa 300 millimetrin piikiekkoja.[1]

Vuonna 2003 Intel ilmoitti StrongARM-suoritinsarjan päättymisestä ja kehotti siirtymään XScale-sarjaan.[2]

Vuonna 2006 Intel myi XScale PXA ARM -pohjaisen suoritinsarjan Marvell Technology Groupille.[4]

Vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä Intel osti Havok-nimisen ohjelmistoyhtiön.[5]

Toukokuussa 2008 Intel ilmoitti siirtyvänsä käyttämään 450 millimetrin piikiekkoja.[1] 450 millimetrin piikiekkoja arvioitiin ryhdyttävän käyttämään viimeistään vuonna 2012.[1]

Intel haastoi Nvidian oikeuteen helmikuussa 2009 prosessoreitaan tukevien piirisarjojen lisenssiin liittyvien erimielisyyksien vuoksi.[6]

Maaliskuussa 2009 Nvidia jätti Intelistä vastakanteen.[7]

Toukokuussa 2009 Intel osti 4 % ASM Internationalin osakkeista.[8]

13. toukokuuta 2009 EU langetti Intelille ennätykselliset 1,06 miljardin euron sakot.[9] Kilpailukomissaari Neelie Kroesin mukaan yritys oli syyllistynyt yli viiden vuoden ajan kilpailurikkomuksiin, joista oli koitunut harmia sekä kuluttajille että kilpailijoille, joista merkittävimpänä AMD.[9] Kroes kertoi Intelin maksaneen toimittajille AMD:n siruilla varustettujen kokoonpanojen lanseerausten viivyttämisestä tai perumisesta sekä maksaneen laittomia piilotukia omille asiakkailleen.[9][10] Intelin toimitusjohtaja Paul Otellini kertoi yrityksen valittavan tuomiosta.[9] Yhdysvaltain kauppakomissio haastoi myös Intelin oikeuteen ja Intel maksoi AMD:lle 1,25 miljardia dollaria.[10] Seurauksena AMD sai myös oikeuden tuottaa x86-prosessoreita ilman omaa valmistukseen käytettävää tuotantolaitosta.[11] Syytekohdat koskivat sekä suorittimia että grafiikkaprosessoreita:[10]

  • alennukset tilauksista järjestelmätoimittajille
  • Intelin ohjelmointikielen kääntäjä ei käyttänyt kilpailevalla suorittimella samoja suorituskykyä parantavia toimintoja
  • Intel maksoi/painosti ohjelmistojen ja laitteistojen toimittajia rajoittamaan tukeansa AMD:n suorittimille
  • valheellinen mainonta suorituskykytuloksissa
  • Intel kieltäytyi lisensoimasta Nvidialle uusinta DMI- ja QPI-väyläteknologiaa
  • yhteensopivuusongelmien aiheuttaminen GPGPU-käytölle

Computex 2009 -messuilla Intel onnitteli taiwanilaisia emolevyvalmistajia miljardin työpöytäkäyttöön suunnatun Intel-emolevyn toimittamisesta.[12]

Kesäkuussa 2009 Intel osti VxWorks-käyttöjärjestelmän kehittäneen Wind River Systemsin 884 miljoonan dollarin hintaan.[13]

Vuonna 2011 Intel ilmoitti Fulcrum Microsystemsin ostamisesta.[14] Fulcrum oli tehtaaton puolijohdevalmistaja, joka suunnitteli mikropiirejä ethernet-kytkimiin.[14]

Joulukuussa 2015 Intel sai valmiiksi Alteran ostamisen 16,7 miljardilla dollarilla.[15]

Vuonna 2017 Intel hankki robottiautoteknologiaan liittyvän Mobileyen 15,3 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla.[16]

Toukokuussa 2017 julkaistu Itanium 9700, koodinimeltään Kittson jäi viimeiseksi IA-64-käskykantaa käyttäväksi Itanium-suorittimeksi.[17]

Tammikuussa 2018 uutisoitiin Intelin suorittimissa olevan vakava suunnitteluvirhe spekulatiivisessa suorituksessa, joka vaarantaa suorittimia käyttävien koneiden tietoturvan (nk. Meltdown- ja Spectre-haavoittuvuudet).[18] Vian uskotaan vaikuttavan miljooniin tietokoneisiin, jotka on valmistettu viime vuosikymmenen aikana. Tietoturvariskin korjaamiselle välttämättömien päivitysten Linuxilla ja Windowsilla uskotaan puolestaan hidastavan suorittimien toimintaa merkittävästi.[19] Myös muut käyttöjärjestelmät vaativat päivityksiä.[20] Samana vuonna uutisoitiin Foreshadow L1TF -haavoittuvuudesta, joka vaikuttaa muun muassa SGX-enklaavien ja virtuaalikoneiden suojaukseen.[21][22]

Helmikuussa 2019 uutisoitiin tietoturvariskistä Intelin SGX-teknologiassa.[23]

Heinäkuussa 2019 Apple ilmoitti ostavansa Intelin modeemiliiketoiminnan.[24] Aiemmin samana vuonna Intel osti brittiläisen Omnitekin vahvistaakseen FPGA-liiketoimintaansa.[25]

Marraskuussa 2019 julkistettiin TPM (Trusted Platform Module) -tekniikkaan liittyvä haavoittuvuus.[26] Samana vuonna löydettiin toinen versio Zombieload-nimellä tunnetusta haavoittuvuudesta.[27]

Maaliskuussa 2020 uutisoitiin Load Value Injection -nimellä (LVI) tunnetusta haavoittuvuudesta, jonka vuoksi ohjelmointikielen kääntäjiin tehdään muutoksia käskyjen lisäämiseksi (lfence).[28]

Lokakuussa 2020 SK Hynix ja Intel ilmoittivat yhdessä, että Intel myy NAND-muistien liiketoimintansa SK Hynixille 9 miljardin dollarin hinnalla.[29] Kauppa sisältää kaiken immateriaalioikeuden, teollisuustilat ja henkilöstön.[29] Kauppa ei kuitenkaan sisällä kaikkea Intelin haihtumattoman muistin liiketoimintaa kuten Optane-muistiteknologiaa.[29]

Osuus suoritinmarkkinoilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Intelin osuus prosessorimarkkinoilla oli vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä 81,8 prosenttia.[30] Intel kasvatti osuuttaan prosessorimarkkinoista vuoden 2007 viimeiseen neljännekseen verrattuna 3,4 prosenttia.[30] Vuositasolla kasvua oli 1,6 prosenttia.[30] Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä Intelin osuus prosessorimarkkinoista laski 79,1 prosenttiin.[31]

Logoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Intelin vanhoja ja uusia logoja.

  • Intelin alkuperäinen logo, käytössä 1968–2005.

  • Intel Inside -slogan vuosilta 1990–2005.

  • Logo ja 'Leap ahead' -slogan vuodesta 2006.

  • Intelin uusi logo, joka otettiin käyttöön 2. syyskuuta 2020.

Intelin valmistamia suorittimia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ei-x86-suorittimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ARM[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

x86-suorittimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d Intel siirtyy 450 mm piikiekkoihin 2008. Muropaketti.
  2. ↑ a b Intel's StrongArm makes way for XScale Computer Weekly. Viitattu 24.1.2017.
  3. ↑ Part V: DEC Alpha, Designed for a long future (1992) . . . cpushack.com. Viitattu 6.8.2020. (englanniksi)
  4. ↑ Marvell buys Intel's handheld processor unit for $600 million EE Times. Viitattu 24.1.2017.
  5. ↑ Mikrobitti 11/2007 Sivu 13
  6. ↑ Intel haastoi NVIDIAn oikeuteen 2009. Muropaketti. Viitattu 19.2.2009.
  7. ↑ NVIDIAn vastaisku: haastoi Intelin oikeuteen 2009. Muropaketti. Viitattu 27.3.2009.
  8. ↑ Intel osti siivun ASM Internationalista 2009. Muropaketti.
  9. ↑ a b c d Yun Chee, Foo & Lawsky, David: EU slaps Intel with record fine Reuters. 13.5.2009. Viitattu 13.5.2009. (englanniksi)
  10. ↑ a b c Ryan Smith: Intel Settles With the FTC anandtech.com. 5.8.2010. Viitattu 8.4.2020. (englanniksi) 
  11. ↑ Ryan Smith: AMD and Intel Settle Their Differences: AMD Gets To Go Fabless anandtech.com. 12.11.2009. Viitattu 8.4.2020. (englanniksi)
  12. ↑ Intel: miljardi Intel-emolevyä toimitettu – Internet Archive
  13. ↑ Intel osti Wind Riverin $884 miljoonalla 2009. Muropaketti.
  14. ↑ a b Intel to Acquire Fulcrum Microsystems newsroom.intel.com. 19.7.2011. Viitattu 25.5.2021. (englanniksi)
  15. ↑ Intel Completes Acquisition of Altera wsj.com. 28.12.2015. Viitattu 16.9.2020. (englanniksi)
  16. ↑ https://www.theverge.com/2017/3/13/14906304/intel-mobileye-acquisition-self-driving-cars
  17. ↑ Intel's Itanium, once destined to replace x86 processors in PCs, hits end of line 11.5.2017. PC World. Viitattu 5.7.2017.
  18. ↑ Meltdown, Spectre: The password theft bugs at the heart of Intel CPUs theregister.co.uk. 4.1.2018. Viitattu 8.4.2020. (englanniksi)
  19. ↑ Major flaw in millions of Intel chips revealed BBC News. BBC. Viitattu 3.1.2018. (englanniksi)
  20. ↑ Kernel-memory-leaking Intel processor design flaw forces Linux, Windows redesign theregister.co.uk. 2.1.2018. Viitattu 8.4.2020. (englanniksi)
  21. ↑ Eduard Kovacs: Foreshadow/L1TF: What You Need to Know securityweek.com. 15.8.2018. Viitattu 28.7.2021. (englanniksi)
  22. ↑ https://foreshadowattack.eu
  23. ↑ Intel SGX 'safe' room easily trashed by white-hat hacking marauders: Enclave malware demo'd theregister.co.uk. 12.2.2019. Viitattu 8.4.2020. (englanniksi)
  24. ↑ Apple teki miljardikaupan – tavoitteena parannus iPhone-puhelimiin Digitoday. 26.7.2019. Viitattu 26.7.2019.
  25. ↑ Intel swallows Brit chip slinger Omnitek in bid to boost FPGA business theregister.com. 17.4.2019. Viitattu 9.10.2020. (englanniksi)
  26. ↑ TPM-FAIL vulnerabilities impact TPM chips in desktops, laptops, servers zdnet.com. 13.11.2019. Viitattu 8.4.2020. (englanniksi)
  27. ↑ Intel Confirms ‘ZombieLoad 2’ Security Threat forbes.com. 13.11.2019. Viitattu 8.4.2020. (englanniksi)
  28. ↑ Meltdown The Sequel strikes Intel chips – and full mitigation against data-meddling LVI flaw will slash performance theregister.co.uk. 10.3.2020. Viitattu 8.4.2020. (englanniksi)
  29. ↑ a b c Ryan Smith: SK Hynix to Buy Intel’s NAND Memory Business For $9 Billion anandtech.com. 20.10.2020. Viitattu 23.10.2020. (englanniksi) 
  30. ↑ a b c AMD:n osuus prosessorimarkkinoilla laski, nousua odotettavissa 2009. Muropaketti. Viitattu 3.4.2009.
  31. ↑ http://plaza.fi/muropaketti/amd-haukkasi-intelin-osuutta-prosessorimarkkinoilla

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Intel.
Intelin suorittimet
Aikaisemmat
Nykyiset
ARM
IA-64
RISC
Muut
GPU
Flag of the United States.svg Dow Jones Industrial Average -yritykset
NASDAQ-100-indeksin yritykset
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Intel&oldid=20132521”