Koski
Koski on vesiväylän virtapaikka, joka on yleensä myös kivikkoinen. Vesiputouksesta poiketen koskessa vesi virtaa uoman pohjaa pitkin eikä putoa vapaasti. Koski alkaa niskalta ja päättyy usein suvantoon. Näiden paikkojen korkeusero on kosken korkeus. Veneellä laskemiseen soveltumattomia jyrkkäputouksisia koskia kutsutaan könkäiksi.
Suomen kosket[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vapaana virtaavia koskia on Suomessa etenkin maan pohjoisosissa. Suomen tunnetuimpia vapaana virtaavia koskia on Oulankajoen Kiutaköngäs, mutta suurin on Tornion Kukkolan kylässä sijaitseva Kukkolankoski. Koskien äärelle rakennettiin vesimyllyjä ja rautaruukkeja jo 1500-luvulla, ja niiden ympärille syntyi ruukkiyhteisöjä, koska niistä saatiin teollisuudessa tarvittavaa vesivoimaa. Tunnettuja valjastettuja koskia ovat esimerkiksi Imatrankoski, Kyröskoski, Tammerkoski, Korkeakoski ja Ankkapurha.
Koskiensuojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koskiensuojeluohjelma on ollut Suomessa intressiriitoja aiheuttanut luonnonsuojelutoimi. Koskia on padottu vesimyllyjen ja sähkövoimalaitosten tarpeisiin sekä perattu uittojen tarpeisiin. Koskiensuojeluohjelmassa on pyritty 1980-luvulta lähtien säästämään patoamattomat ja perkaamattomat kosket luonnontilaisina, koska monen kalalajin, erityisesti lohikalojen, elämänkaaressa kosket ovat elintärkeitä. Kalojen ja kalastuksen tarpeisiin on ennallistettu aiemmin perattuja koskia lisäämällä niihin kiviä.
Harrastukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Melonnassa kosket luokitellaan niiden vaativuuden mukaan. I luokan koski on helpoin meloa läpi ja X luokan koskia pidetään mahdottomina läpäistä.
Kalastuksessa kosket ovat hyviä perhon ottipaikkoja, mutta vesien omistusolot ja suojelu asettavat koskikalastukselle rajoituksia.
Tukkilaisperinteen ylläpidossa yksi taitolaji on koskenlasku. Se voidaan tehdä veneellä, mutta kuninkuuslajina on koskenlasku tukilla sestointa apuna käyttäen.
Koskenlasku kumiveneellä on harrastus ja urheilulaji, jossa venekunta ohjailee ilmatäytteistä lauttaa melojen tai airojen avulla koskea alas.[1]
Koskien ennallistaminen voi vaikeuttaa melonnan harrastamista, mutta parantaa koskipujottelun harrastamista.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suuri urheilulajikirja: säännöt, tekniikka & taktiikka, s. 220. (alkuteos: The Sports Book, 2015). Karisto, 2016. ISBN 978-951-23-6001-7.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
