Ovidius

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ovidius Anton von Wernerin maalauksessa.

Publius Ovidius Naso (20. maaliskuuta 43 eaa.17/18 jaa.) oli roomalainen runoilija. Hänen tunnetuin teoksensa on Muodonmuutoksia.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ovidius syntyi noin 140 kilometrin etäisyydellä Roomasta Sulmon kaupungissa varakkaaseen pelingiläiseen maanomistajasukuun. Ovidiuksen isä oli hyvin koulutettu. Hän halusi kasvattaa poikansa ajan ihanteiden mukaan ja kouluttaa tämän haluamallaan tavalla. Isän haave oli, että hänen pojastaan tulisi lakimies. Isänsä varoituksista huolimatta Ovidius oli tuntenut vetovoimaa runouteen ja runojen sepittämiseen, joka sujuikin häneltä kuin itsestään.

Vaikka runous kiinnostikin enemmän Ovidiusta, hän valmistui silti isän haluamalle porvarilliselle uralle ja suoritti jopa siihen kuuluvan harjoittelujakson. Hän ei kuitenkaan suorittanut sotapalvelusta, joka olisi ollut ehtona uralla ylenemiseen. Ovidius toimi joissakin vähäarvoisissa viroissa, mutta hän tunsi vastenmielisyyttä oikeuspuhujan työhön. Varsinaisen runoilun Ovidius aloitti kouluaikoinaan, ja hän piti ensimmäisen julkisen esiintymisensä jo murrosiässä. Reetorikouluaikana hänen kerrottiin pohdiskelleen taidokkaasti oikeusjuttuihin liittyviä eettisiä ja psykologisia ongelmia kielellä, joka oli kuin vapaamuotoista runoa.

Esikoisrunojen suuren menestyksen ansiosta Ovidius päätti jättää uransa 25 ikävuoden tienoilla ja alkaa isänsä kauhistukseksi täysipainotteisesti runoilijan työhön. Perheen toisen pojan kuolema mahdollisti taloudellisesti Ovidiuksen siirtymisen vakituiseksi runoilijaksi.

Rakkauteen liittyvät teokset Rakastamisen taito ja Rakkauden parannuskeinot Ovidius kirjoitti nuoruudessaan kahden lyhyen avioliiton jälkeen. Ensimmäinen avioliitto oli hyvin nuorena solmittu, ja se päätyikin äkkiä eroon. Ensimmäisestä vaimostaan Ovidius oli todennut, ettei tämä ollut arvokas eikä hyödyllinen. Toisessa vaimossa ei Ovidiuksen mukaan ollut mitään vikaa, mutta liitto päättyi lyhyeen, todennäköisesti vaimon synnytyskuoleman tähden. Liitosta jäi Ovidiukselle tytär. Kolmas liitto oli pitkälle yli 40-vuotiaana solmittu, ja sekin oli pituudeltaan muutaman vuoden. Ovidiukselle jäi näin vapaat kädet hankkia eroottisia kokemuksia, mistä hän runoissaan kirjoitti. Jääkin arvelujen varaan mitkä kertomuksista olivat kokemuksiin perustuvia ja mitkä vain hänen itse sepittämiään fantasioita. Itse hän on kuitenkin kirjoittanut, että runot perustuvat käytäntöön.

Rakastamisen taito herätti Ovidiuksen aikana pahennusta ylemmissä virkaelimissä. Keisari Augustuksen pyrkimyksenä oli palauttaa vanhan ajan avioliittohyveet, jotka olivat alkaneet Roomasta pikkuhiljaa hävitä. Ajan muut runoilijat pyrkivät pääasiassa tukemaan keisarin pyrkimyksiä, mutta Ovidius asettui teoksillaan niitä vastaan. Kirja sai suuren kannattajajoukon kansan keskuudesta.

Rakastamisen taidon jälkeen Ovidiuksen elämässä tapahtui käänteitä. Hänen vanhempansa kuolivat, mikä oli vahvistamassa hänen taloudellista asemaansa, ja hän solmi kolmannen, niin sanotun pidemmän avioliiton. Ovidius huomasi saaneensa teoksillaan kannattajien lisäksi myös paljon vihamiehiä. Ikään kuin heitä lepyttääkseen hän muutti tyyliään ja alkoi teoksillaan puhua paremminkin valtion parasta kuin kirjoittaa kapinamielistä runoutta. Ovidius alkoi tehdä pääteostaan, Muodonmuutoksia. Teos jäi kuitenkin viimeistelemättä, sillä hänet karkotettiin maasta vuonna 8 jaa.

Ovidius käsittelee toistuvasti karkotustaan maanpaonaikaisessa teoksessaan Tristia. Hän mainitsee tuotannossaan kaksi syytä karkotukseen: carmen et error, runo ja virhe. Runolla tarkoitetaan Rakastamisen taito -kokoelmaa, joka oli ristiriidassa keisari Augustuksen konservatiivisen politiikan kanssa, mutta Ovidiuksen toista virhettä ei ole saatu lopullisesti määriteltyä. On myös esitetty, että Ovidiuksella olisi ollut kytköksiä Augustuksen huonomaineiseen tyttäreen Juliaan ja että hän olisi todistanut Augustuksen vastaista salaliittoa. Ovidiuksen oman kertoman mukaan virhe on ollut pikemminkin sopimaton kuin laiton ja hän antaa vaikutelman siitä, että olisi nähnyt jotain mitä hänen ei olisi pitänyt.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metamorphoses, 1643

Ovidiuksen tunnetuimpia teoksia ovat rakkauteen ja sen eri vivahteisiin viittaavat teokset: Rakastamisen taito (Ars amandi tai Ars amatoria), Rakkauden parannuskeinot (Remedia amoris) ja Amores. Hänen tärkeimpänä teoksenaan pidetään kuitenkin ennen vuotta 8 jaa. valmistunutta teosta Muodonmuutoksia (Metamorphoses).

Muodonmuutoksia sisältää 15 kirjaa ja noin 12 000 säettä. Se on kokoelma myyttejä ja muita tarinoita maailman synnystä runoilijan aikoihin asti. Teoksen tarinoita on liitetty yhteen ja ne on kirjoitettu selkeään aikajärjestykseen. Tarinoita sanotaan olevan yli 200, mutta tarkkaa määrää on vaikea sanoa, sillä tarinoita on sisäkkäin ja osa tarinoista on hyvin lyhyitä. Kirja kertoo muodonmuutoksista konkreettisesti (esimerkiksi ihminen muuttuu puuksi), mutta myös muutoksista yhteiskunnallisissa asemissa. Teoksesta käy ilmi Ovidiuksen heikkous monisanaisuuteen sekä se, että Ovidius ei kerinnyt viimeistellä teostaan karkotuksen takia. Muodonmuutoksia on kirjoitettu daktyylistä heksametriä käyttäen. Näiden kuusimittasäkeiden sanotaan Ovidiukselta luistavan liukkaina ja luontevina.

Ovidiuksen aiheeltaan poikkeavat runot olivat antiikissa poikkeuksellisia, ja ne olivat muuttamassa kirjoittamisen tyylejä. Myöhemmin hänen teoksillaan on ollut suuri vaikutus. Niiden vaikutuksesta on tehty paljon maalaustaidetta ja kirjallisuutta. Ovidiuksella on ollut myös suuri vaikutus kuuluisiin kirjailijoihin. William Shakespearekin piti häntä oppi-isänään.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:
Wikiquote-logo.svg
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Ovidius.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ovidius.