1951

Tapahtumia

Tammikuu−maaliskuu

• 1. tammikuuta – Itä-Saksan ensimmäisen viisivuotissuunnitelman alku.
• 1. tammikuuta – Järvenpään kauppala erotettiin Tuusulan kunnasta ja Karhulan kauppala Kymin kunnasta.
• 4. tammikuuta – Korean sota: kiinalaiset ja pohjoiskorealaiset joukot valloittivat jälleen Soulin.
• 9. tammikuuta – Yhdistyneiden kansakuntien päärakennus otettiin käyttöön New Yorkissa.
• 10. tammikuuta – Nobel-fyysikko Irène Joliot-Curie erotettiin Ranskan atomikomissiosta kommunistimyönteisten mielipiteidensä vuoksi.
• 12. tammikuuta − Presidentti J. K. Paasikivi nimitti varatuomari Johan Nykoppin Suomen suurlähettilääksi Washingtoniin Kalle Jutilan tilalle.
• 15. tammikuuta – Toinen YK-joukkojen vastahyökkäys Korean sodassa alkoi. Yhdysvaltain 8. armeijan murskasi kiinalaiset ja pohjoiskorealaiset joukot ilma- ja 155 mm tykistön iskuilla. Taktiikka sai nimen Ridgwayn lihamylly ("Ridgway's Meatgrinder").
• 17. tammikuuta − Tasavallan presidentti J. K. Paasikivi myönsi eron Kekkosen ensimmäiselle hallitukselle ja nimitti Kekkosen toisen hallituksen.
• 1. helmikuuta – YK:n yleiskokous tuomitsi Kiinan hyökkääjäksi Korean sodassa.
• 12. helmikuuta – Iranin shaahi Mohammad Reza Pahlavi meni naimisiin prinsessa Soraya Esfandiary Bakhtiarin kanssa Teheranissa
• 27. helmikuuta – Yhdysvaltain perustuslain 22. lisäys rajoitti presidentin toimikaudet kahteen.
• 2. maaliskuuta – Tauno Luiro hyppäsi Oberstdorfissa mäkihypyn uuden maailmanennätyksen 139 metriä.
• 4. maaliskuuta – Puolan presidentti Bolesław Bierut julisti sodan puolalaisia "kulakkeja" vastaan.
• 14. maaliskuuta – Yhdysvaltain 8. armeijan joukot kenraali Ridgway johtamina valloittivat Soulin toistamiseen Korean sodassa.
• 17. maaliskuuta − Kansallinen Edistyspuolue lopetti toimintansa. Sen tilalle perustettiin Suomen Kansanpuolue.
• 27. maaliskuuta − Kiinan ensimmäinen Helsingin-suurlähettiläs kenraali Geng Biao saapui Suomeen.
• 29. maaliskuuta – Ethel ja Julius Rosenberg tuomittiin Yhdysvalloissa vakoilun suunnittelusta. Heidät tuomittiin kuolemaan 5. huhtikuuta ja teloitettiin kesäkuussa 1953.

Huhtikuu−kesäkuu

• 8. huhtikuuta − Neuvostoliitto nimitti uudeksi Suomen-suurlähettilääkseen Viktor Lebedevin. Hän seurasi Grigori Savonenkovia, joka oli aikanaan toiminut valvontakomission varapuheenjohtajana.
• 9. huhtikuuta – Presidentti Truman erotti kenraali Douglas MacArthurin YK:n Koreassa olevien joukkojen ylipäällikön tehtävistä niskoittelun vuoksi. MacArthur oli jatkanut vaatimuksia hyökkäyksestä Kiinaan. MacArthurin erottamista oli vaadittu varsinkin Ranskassa ja Isossa-Britanniassa. Tilalle nimitettiin kenraali Matthew Ridgway.
• 14. huhtikuuta − Ulkomaankauppaministeri, vuorineuvos Åke Gartz vaati SDP:n puheenjohtajaa Emil Skogia estämään Väinö Tannerin paluun eduskuntaan.
• 17. huhtikuuta – Ennätysmäinen tulva Kokemäenjoessa nosti veneitä Porin kaduille.
• 18. huhtikuuta – Pariisin sopimus Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamiseksi.
• 21. huhtikuuta – Suomen Kansanpuolue piti ensimmäisen puoluekokouksensa.
• 21. huhtikuuta − Vapaamielisten Liitto perustettiin.
• 23. huhtikuuta – Kukkula 235:n taistelu: kolme divisioonaa Kiinan 63. armeijasta hyökkäsi brittiläistä 29. prikaatia vastaan, jonka 1. pataljoonan, Gloucestershiren rykmentin 400 miestä jäi saarroksiin Kukkulalle 235 ('Gloster Hill').
• 28. huhtikuuta − Iranin parlamentti valitsi pääministeriksi Mohammed Mossadeghin ja päätti kansallistaa maassa sijainneet öljynjalostamot. Päätös johti diplomaattiseen selkkaukseen Iranin ja Ison-Britannian välillä.
• 3. toukokuuta − Kuningas Yrjö VI avasi Festival of Britain -tapahtuman Lontoon South Bankissa. Tapahtuma esitteli Britannian saavutuksia taiteissa, tieteissä ja teknologiassa.
• 27. toukokuuta – Tiibet alistui kiinalaismiehitykseen.
• 5. kesäkuuta – Mikkelin hiippakunnan piispa Ilmari Salomies valittiin uudeksi arkkipiispaksi maaliskuussa kuolleen Aleksi Lehtosen seuraajaksi. Salomies vihittiin uuteen virkaansa 16. syyskuuta.
• 7. kesäkuuta − Kaksi Ison-Britannian ulkoministeriön virkamiestä, Guy Burgess ja Donald MacLean, ilmoitettiin kadonneiksi Britanniassa. Myöhemmin ilmeni, että he olivat loikanneet Neuvostoliittoon.
• 13. kesäkuuta – Helsingissä alkoi ensimmäinen Sibelius-viikko, jonka tarkoituksena oli tutustuttaa koti- ja ulkomaista yleisöä suomalaiseen musiikkiin. Tapahtuman suojelijana oli presidentti J. K. Paasikivi ja sen aikana pidetyissä konserteissa kuultiin muiden muassa Jean Sibeliuksen, Erkki Melartinin, Leevi Madetojan ja Uuno Klamin sävellyksiä.
• 29. kesäkuuta − Presidentti J. K. Paasikivi nimitti ulkomaankauppaministeri Åke Gartzin Suomen Sveitsin-suurlähettilääksi Reinhold Sventon tilalle.

Heinäkuu−syyskuu

• 2.–3. heinäkuuta – Suomessa pidettiin eduskuntavaalit.
• 7. heinäkuuta – Ensimmäinen väritelevisiolähetys Yhdysvalloissa.
• 8. heinäkuuta – Kirjankustantaja Nils Oskar Fagerström ampui Espoon Leppävaarassa Espoon nimismiehen Bertil Winbergin, entisen vaimonsa, 9-vuotiaan poikansa ja lopuksi itsensä. Teon takana oli vanhempien riita pojan huoltajuudesta.
• 10. heinäkuuta – Korean sodan aseleponeuvottelut alkoivat Kaesŏngissa.
• 16. heinäkuuta – Belgian Leopold III allekirjoitti kruunustaluopumisen poikansa Baudouinin eduksi.
• 20. heinäkuuta – Jordanian Abdullah I salamurhattiin Jerusalemissa.
• 25. heinäkuuta − Uuden eduskunnan puhemieheksi valittiin SDP:n K.-A. Fagerholm, ensimmäiseksi varapuhemieheksi Maalaisliiton Viljami Kalliokoski ja toiseksi varapuhemieheksi SKDL:n Toivo Kujala.
• 28. heinäkuuta − Presidentti J. K. Paasikivi nimitti fyysikko ja tähtitieteilijä Yrjö Väisälän Suomen Akatemian jäseneksi.
• 17. elokuuta – Uudeksi Mikkelin piispaksi valittiin tohtori Martti Simojoki, joka vihittiin virkaansa 4. marraskuuta.
• 18. elokuuta – Ruotsissa lopetettiin kahvin säännöstely.
• 31. elokuuta − Ajokki Oy:n autokoritehdas vaurioitui pahoin tulipalossa Tampereen Nekalassa. Palossa tuhoutui mm. kolme valmistumaisillaan ollutta Tampereen kaupungin liikennelaitoksen tilaamaa linja-autoa.
• 1. syyskuuta – solmittiin ANZUS-puolustusliitto Yhdysvaltain, Australian ja Uuden-Seelannin välillä.
• 8. syyskuuta – San Franciscon sopimus Japanin ja 48 muun maan välillä päätti toisen maailmansodan Tyynellämerellä.
• 20. syyskuuta – Nato hyväksyi Kreikan ja Turkin jäsenikseen.
• 20. syyskuuta − Presidentti J. K. Paasikivi myönsi eron Kekkosen toiselle hallitukselle ja nimitti Kekkosen kolmannen hallituksen.
• 26. syyskuuta – Tampereen Työväen Teatteri täytti 50 vuotta.

Lokakuu−joulukuu

Taifuuni Ruth runtelemassa matkustajalautta Kongōmarua

• 2. lokakuuta – Tanskassa aloitettiin televisiolähetykset ensimmäisenä pohjoismaana.
• 4. lokakuuta – Neuvostoliitto sanoi suhtautuvansa kielteisesti Turkin liittymiseen Naton jäseneksi.
• 5. lokakuuta – Suomen ensimmäiset liikennevalot otettiin käyttöön Aleksanterinkadun ja Mikonkadun risteyksessä Helsingin keskustassa.
• 7. lokakuuta – Malesian sisällissota ja kansannousu: kommunistikapinalliset surmasivat brittikomentaja Sir Henry Gurneyn.
• 12. lokakuuta – Eduskunta hyväksyi Ahvenanmaan uuden itsehallintolain.
• 15. lokakuuta – Taifuuni Ruth (paikallinen nimitys "taifuuni nro 15") iski Japaniin. Useita laivoja ajoi karille ja rakennuksia romahti myrskysäässä. Kuolonuhreja aiheutui 945.
• 16. lokakuuta – Pakistanin presidentti Liaquat Ali Khan murhattiin.
• 26. lokakuuta – Winston Churchill valittiin uudelleen Ison-Britannian pääministeriksi.
• 1. marraskuuta – Yhdysvaltalaisjoukot harjoittelivat ensimmäista kertaa toimintaa ydinsodassa Nevadan aavikolla.
• 4. marraskuuta – Mannerheim-museo avattiin marsalkan kotitalossa Helsingin Kaivopuistossa.
• 11. marraskuuta – Juan Perón valittiin uudelleen Argentiinan presidentiksi.
• 23. marraskuuta – Jorma Nortimon ohjaama elokuva Rovaniemen markkinoilla sai ensi-iltansa. Elokuvan käsikirjoitti Reino Helismaa ja siihen sävelsi musiikin Toivo Kärki ja se aloitti suomalaista populaarikulttuuria 1950-luvulla leimanneen rillumarei-kauden.
• 27. marraskuuta – Tšekkoslovakian varapääministeri Rudolf Slánský erotettiin virastaan ja pidätettiin syytettynä vakoilusta. Myöhemmin hänet teloitettiin Stalinin käskystä.
• 5. joulukuuta – Suomen Aku Ankka -lehden ensimmäinen numero ilmestyi näytenumerona.
• 6. joulukuuta – Hätätilalaki Egyptissä kasvaneiden mellakoiden vuoksi.
• 24. joulukuuta – Libya itsenäistyi Italiasta.

Ei päiväystä

• Suomen ensimmäinen kaukopuhelinverkkojen automatisoitu kahden kaupungin välinen kaukovalinta avattiin Lahden ja Heinolan välille. Muut kaukokeskukset valmistuivat vuosina 1955–1980.

Syntyneitä

Tammikuu−maaliskuu

• 8. tammikuuta – John McTiernan, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja -tuottaja
• 9. tammikuuta – Michel Barnier, ranskalainen poliitikko
• 12. tammikuuta – Kristie Alley, yhdysvaltalainen televisio- ja elokuvanäyttelijä
• 12. tammikuuta – Rush Limbaugh, yhdysvaltalainen radio- ja televisiotoimittaja (k. 2021)
• 14. tammikuuta – Kjell Lindblad, suomenruotsalainen kirjailija
• 30. tammikuuta – Phil Collins, englantilainen muusikko
• 30. tammikuuta – Hugo Christer ”Cisse” Häkkinen, suomalainen basisti ("Hurriganes") (k. 1990)
• 31. tammikuuta – Eija Ahvo, suomalainen laulaja ja näyttelijä
• 1. helmikuuta – Jorma Eloranta, suomalainen yritysjohtaja ja vuorineuvos
• 5. helmikuuta – Robin Sachs, englantilainen näyttelijä (k. 2013)
• 7. helmikuuta – Raimo Sirkiä, suomalainen oopperalaulaja
• 10. helmikuuta – Robert Iger, yhdysvaltalainen yritysjohtaja
• 13. helmikuuta – Olli Tola, suomalainen televisiotuottaja
• 15. helmikuuta – Jane Seymour, englantilais-yhdysvaltalainen näyttelijä
• 23. helmikuuta – Titta Jokinen, suomalainen näyttelijä ja laulaja
• 23. helmikuuta – Leevi Lehto, suomalainen runoilija, kääntäjä, ohjelmoija ja kustantaja (k. 2019)
• 23. helmikuuta – Patricia Richardson, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 28. helmikuuta – Gustav Thöni, italialainen alppihiihtäjä
• 1. maaliskuuta − Erkki ”Eki” Jantunen, suomalainen muusikko ja juontaja
• 4. maaliskuuta – Chris Rea, englantilainen muusikko
• 5. maaliskuuta – Tarja Ylitalo, suomalainen iskelmälaulaja
• 13. maaliskuuta – Izhar Cohen, israelilainen laulaja ja näyttelijä
• 17. maaliskuuta – Kurt Russell, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 19. maaliskuuta – Samuel Salmi, suomalainen piispa
• 20. maaliskuuta – Jimmie Vaughan, yhdysvaltalainen muusikko ("Fabulous Thunderbirds")
• 22. maaliskuuta – Sinikka Hurskainen, suomalainen kansanedustaja
• 22. maaliskuuta – Tuula Kallioniemi, suomalainen kirjailija
• 26. maaliskuuta – Carl Wieman, vuoden 2001 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko
• 28. maaliskuuta – Matti Pellonpää, suomalainen näyttelijä (k. 1995)
• 29. maaliskuuta – Roger Myerson, vuoden 2007 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen ekonomisti

Huhtikuu−kesäkuu

• 1. huhtikuuta – Kauko Simonen, suomalainen laulaja, ensimmäinen tangokuningas
• 1. huhtikuuta – Allu Tuppurainen, suomalainen näyttelijä
• 4. huhtikuuta – Liisa Veijalainen, suomalainen suunnistaja
• 14. huhtikuuta – Gregory Winter, vuoden 2018 Nobelin kemianpalkinnon saanut brittiläinen biokemisti
• 17. huhtikuuta – Horst Hrubesch, saksalainen jalkapalloilija ja valmentaja
• 21. huhtikuuta – Lyly Rajala, suomalainen kansanedustaja
• 27. huhtikuuta – Ace Frehley, muusikko ("KISS")
• 27. huhtikuuta – Freundel Stuart, Barbadoksen pääministeri
• 28. huhtikuuta – Silvi Vrait, virolainen laulaja ja taiteilija (k. 2013)
• 1. toukokuuta – Mikko Alatalo, suomalainen kansanedustaja ja muusikko
• 4. toukokuuta – Bob Alan Deal (”Mick Mars”), kitaristi ("Mötley Crüe")
• 15. toukokuuta – Frank Wilczek, vuoden 2004 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko
• 16. toukokuuta – Laurette Spang, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 18. toukokuuta – Bernard Feringa, vuoden 2016 Nobelin kemianpalkinnon saanut alankomaalainen orgaaninen kemisti
• 18. toukokuuta – Pertti ”Veltto” Virtanen, suomalainen psykologi, kansanedustaja ja muusikko
• 18. toukokuuta – Angela Voigt, itäsaksalainen pituushypyn olympiavoittaja (k. 2013)
• 19. toukokuuta – Joey Ramone, yhdysvaltalainen punklaulaja (k. 2001)
• 21. toukokuuta – Leif Färding, suomalainen runoilija (k. 1984)
• 23. toukokuuta – Anatoli Karpov, venäläinen šakinpelaaja (maailmanmestari)
• 3. kesäkuuta – Satu Hassi, suomalainen kirjailija ja poliitikko
• 3. kesäkuuta – Jill Biden, Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin puoliso
• 8. kesäkuuta – Bonnie Tyler, walesilainen laulaja
• 8. kesäkuuta – Pirjo Wilmi-Rokkanen, ent. Häggman, suomalainen pikajuoksija ja urheiluvaikuttaja
• 13. kesäkuuta – Ilkka Aspara, suomalainen kenraaliluutnantti
• 13. kesäkuuta – Kimmo Kiljunen, suomalainen poliitikko
• 13. kesäkuuta – Stellan Skarsgård, ruotsalainen näyttelijä
• 13. kesäkuuta – Tapani Tölli, suomalainen Keskustan kansanedustaja ja ministeri
• 20. kesäkuuta – Kisu Jernström, suomalainen muusikko
• 20. kesäkuuta – Tress MacNeille, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä
• 20. kesäkuuta – Esko Valtaoja, suomalainen avaruustähtitieteen professori ja Tuorlan observatorion ent. johtaja
• 21. kesäkuuta – Mona-Lisa Pursiainen, suomalainen pikajuoksija
• 21. kesäkuuta – Anneli Taina, suomalainen poliitikko ja ministeri
• 26. kesäkuuta – Pamela Bellwood, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 27. kesäkuuta – Mary McAleese, Irlannin kahdeksas presidentti
• 27. kesäkuuta – Jari Nenonen, suomalainen kirjailija ja pakinoitsija
• 29. kesäkuuta – Charles Daniel Balvo, yhdysvaltalainen roomalaiskatolinen arkkipiispa
• 29. kesäkuuta – Don Rosa, yhdysvaltalainen ankkataiteilija

Heinäkuu−syyskuu

• 2. heinäkuuta – Jarmo Koski, suomalainen näyttelijä
• 3. heinäkuuta – Jean-Claude Duvalier (”Baby Doc”), Haitin diktaattori (k. 2014)
• 4. heinäkuuta – Kathleen Kennedy Townsend, yhdysvaltalainen poliitikko
• 16. heinäkuuta – Matti Mäkelä, suomalainen esseisti ja kirjailija (k. 2019)
• 21. heinäkuuta – Tom Axberg, suomalainen kaupunginjohtaja
• 21. heinäkuuta – Robin Williams, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä ja koomikko (k. 2014)
• 26. heinäkuuta – William McArthur, yhdysvaltalainen astronautti
• 27. heinäkuuta – Eduardo Gómez, espanjalainen näyttelijä (k. 2019)
• 2. elokuuta – Tapani Ruokanen, suomalainen päätoimittaja
• 2. elokuuta – Joe Lynn Turner, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 8. elokuuta - Antti Leinonen, suomalainen luontovalokuvaaja ja -kirjailija
• 10. elokuuta – Juan Manuel Santos, vuoden 2016 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Kolumbian presidentti
• 16. elokuuta – Tiina Kaila, suomalainen kirjailija
• 19. elokuuta – John Deacon, brittiläinen basisti ("Queen")
• 20. elokuuta – Greg Bear, tieteiskirjailija
• 21. elokuuta – Karekin II, Armenian apostolisen kirkon katolikos
• 24. elokuuta – Orson Scott Card, tieteiskirjailija
• 25. elokuuta – Rino Fisichella, italialainen katolinen arkkipiispa
• 30. elokuuta – Gediminas Kirkilas, liettulalainen poliitikko, pääministeri 2006–2008
• 1. syyskuuta – Timothy Zahn, yhdysvaltalainen tieteiskirjailija
• 2. syyskuuta – Osmo Soininvaara, suomalainen kansanedustaja
• 5. syyskuuta – Michael Keaton, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 14. syyskuuta – Leo Friman (”Freeman”), suomalainen muusikko
• 14. syyskuuta – Duncan Haldane, vuoden 2016 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut englantilainen fyysikko ja professori
• 14. syyskuuta – Doina Rotaru, romanialainen säveltäjä
• 21. syyskuuta – Aslan Mashadov, Tšetšenian separatistipresidentti
• 22. syyskuuta – David Coverdale, muusikko
• 23. syyskuuta – Tommy Hellsten, suomalainen teologi ja kirjailija
• 25. syyskuuta – Mark Hamill, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 30. syyskuuta – Barry Marshall, vuoden 2005 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut australialainen lääkäri ja patologi

Lokakuu−joulukuu

• 2. lokakuuta – Gordon Matthew Sumner (”Sting”), englantilainen muusikko
• 7. lokakuuta – Jukka Itkonen, suomalainen kirjailija, toimittaja ja muusikko
• 8. lokakuuta – Timo Salonen, suomalainen ralliautoilija
• 22. lokakuuta – Greger Nervander, suomalainen iskelmälaulaja
• 22. lokakuuta – Anitta Niemi, suomalainen näyttelijä
• 26. lokakuuta – Julian Schnabel, yhdysvaltalainen taidemaalari ja elokuvaohjaaja
• 27. lokakuuta – K. K. Downing, brittiläinen kitaristi
• 4. marraskuuta – Algimantas Liubinskas, liettualainen poliitikko ja jalkapallovalmentaja
• 6. marraskuuta – Seppo Keskiruokanen, Riihimäen kaupunginjohtaja 2000–2016
• 11. marraskuuta – Kim Peek, yhdysvaltalainen savant
• 14. marraskuuta – Alec John Such, yhdysvaltalainen muusikko
• 17. marraskuuta – Aale Lindgren, suomalainen oboisti
• 23. marraskuuta – Matti Pennanen, suomalainen insinööri ja poliitikko
• 25. marraskuuta – Merja Jalo, suomalainen nuortenkirjailija
• 25. marraskuuta – Keijo Minerva, suomalainen muusikko, laulaja ja ohjelmapalvelyrittäjä
• 26. marraskuuta – Jouni Pystynen, suomalainen upseeri ja kenraaliluutnantti, Suomen ilmavoimien komentaja 1998–2004 (k. 2020)
• 26. marraskuuta – Ilona Staller (”Cicciolina”), italialainen poliitikko ja aikuisviihdetaiteilija
• 26. marraskuuta – Kari Sorvali, suomalainen näyttelijä
• 27. marraskuuta – Kathryn Bigelow, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu elokuvaohjaaja
• 30. marraskuuta – Esther Kamatari, burundilainen malli, kirjailija ja prinsessa
• 30. marraskuuta – Kyra Kyrklund, suomalainen kouluratsastaja
• 1. joulukuuta – Jaco Pastorius, yhdysvaltalainen jazzmuusikko (k. 1987)
• 7. joulukuuta – Hannu Müller, suomalainen näyttelijä
• 8. joulukuuta – Bill Bryson, yhdysvaltalainen humoristikirjailija
• 8. joulukuuta – Eero Lankia, suomalainen poliitikko
• 15. joulukuuta – Arkadi Rotenberg, venäläinen liikemies
• 19. joulukuuta – Alvin E. Roth, vuoden 2012 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä
• 22. joulukuuta – Lasse Fagerström, suomalainen näyttelijä (k. 2016)
• 25. joulukuuta – Kaj Stenvall, suomalainen ankkataidemaalari
• 26. joulukuuta – Ari Puheloinen, suomalainen kenraali, puolustusvoimien komentaja 2009–2014

Kuolleita

Tammikuu−maaliskuu

• 2. tammikuuta – Kyllikki Väre, suomalainen näyttelijä (s. 1912)
• 6. tammikuuta – Bruno Sarlin, suomalainen maaherra ja huoltotoimen toimitusjohtaja (s. 1878)
• 6. tammikuuta – Maila Talvio, suomalainen kirjailija (s. 1871)
• 10. tammikuuta – Sinclair Lewis, vuoden 1930 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1885)
• 13. tammikuuta – Arvi Tuomi, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (s. 1893)
• 20. tammikuuta – Anastasio Alfaro, costaricalainen eläintieteilijä, geologi ja tutkimusmatkailija (s. 1865)
• 22. tammikuuta – Harald Bohr tanskalainen matemaatikko (s. 1887)
• 24. tammikuuta – Elsa Enäjärvi-Haavio, suomalainen kansanrunoudentutkija (s. 1901)
• 28. tammikuuta – Carl Gustaf Emil Mannerheim, suomalainen vapaaherra, valtionhoitaja, Suomen Marsalkka ja kuudes Suomen tasavallan presidentti (s. 1867)
• 30. tammikuuta – Ferdinand Porsche, saksalainen autoinsinööri (s. 1875)
• 3. helmikuuta – Paul von Gerich, suomalainen kenraali (s. 1873)
• 12. helmikuuta – Torsten Malinen, suomalainen kihlakunnantuomari, kauppalanjohtaja ja ministeri (s. 1877)
• 13. helmikuuta – Lloyd C. Douglas, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1877)
• 19. helmikuuta – André Gide, vuoden 1949 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ranskalainen kirjailija (s. 1869)
• 21. helmikuuta – Choudhary Rahmat Ali, pakistanilainen valtiomies (s. 1895)
• 3. maaliskuuta – Ivor Novello, brittiläinen näyttelijä, säveltäjä ja näytelmäkirjailija (s. 1893)
• 4. maaliskuuta – Arttu Brummer, suomalainen muotoilija (s. 1891)
• 10. maaliskuuta – Jaakko Ikola ("Vaasan-Jaakkoo"), suomalainen lehtimies, kirjailija ja kansanedustaja (s. 1887)
• 10. maaliskuuta – Jussi Kurikkala, suomalainen hiihtäjä ja juoksija (s. 1912)
• 12. maaliskuuta – Alfred Hugenberg saksalainen poliitikko (s. 1865)
• 13. maaliskuuta – Ants Kaljurand, virolainen kommunismin vastustaja ja vapaustaistelija (s. 1917)
• 20. maaliskuuta – Ricardo Leoncio Elías Arias, perulainen poliitikko, lyhytaikainen presidentti 1931 (s. 1874)
• 27. maaliskuuta – Aleksi Lehtonen, Suomen arkkipiispa (s. 1891)

Huhtikuu−kesäkuu

• 6. huhtikuuta – Eric Malmberg, ruotsalainen elokuvaohjaaja ja näyttelijä (s. 1888)
• 9. huhtikuuta – Vilhelm Bjerknes, norjalainen fyysikko ja meteorologi (s. 1862)
• 10. huhtikuuta – Yrjö Sadeniemi, suomalainen arkkitehti (s. 1869)
• 14. huhtikuuta – Al Christie, kanadalainen elokuvaohjaaja, -tuottaja ja -käsikirjoittaja (s. 1881)
• 15. huhtikuuta – Ernest Bevin, brittiläinen työväenpuolueen poliitikko ja ammattiyhdistysjohtaja (s. 1881)
• 16. huhtikuuta – Eino Suolahti, suomalainen lääkintäkenraalimajuri ja kokoomuslainen poliitikko (s. 1879)
• 18. huhtikuuta – António de Fragoso Carmona, Portugalin presidentti ja diktaattori (s. 1869)
• 23. huhtikuuta – Charles Dawes vuoden 1925 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen pankkiiri ja poliitikko (s. 1865)
• 23. huhtikuuta – Ingrid Hultin, suomenruotsalainen näytelmäkirjailija (s. 1876)
• 26. huhtikuuta – Arnold Sommerfeld, saksalainen fyysikko (s. 1868)
• 29. huhtikuuta – Ludwig Wittgenstein, itävaltalaissyntyinen filosofi (s. 1889)
• 29. toukokuuta – Géza Maróczy, unkarilainen shakin suurmestari (s. 1870)
• 4. kesäkuuta – Serge Koussevitzky, venäläinen kapellimestari, säveltäjä ja kontrabasisti (s. 1874)
• 25. kesäkuuta – Aarno Yrjö-Koskinen, suomalainen lakimies, diplomaatti (s. 1885)
• 26. kesäkuuta – John Nurminen, suomalainen laivanvarustaja, merenkulkuneuvos (s. 1877)

Heinäkuu−syyskuu

• 1. heinäkuuta – Dugald C. Jackson, yhdysvaltalainen sähköinsinööri (s. 1865)
• 4. heinäkuuta – Tatu Pekkarinen, suomalainen laulaja, kirjailija ja runoilija (s. 1892)
• 6. heinäkuuta – James Norman Hall, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1887)
• 7. heinäkuuta – Ludwig Heck, saksalainen eläintieteilijä, Berliinin eläintarhan perustaja ja pitkäaikainen johtaja (s. 1860)
• 7. heinäkuuta – Oswald Pohl, saksalainen SS-kenraali (teloitettiin) (s. 1892)
• 10. heinäkuuta – Anna Lilja, suomalainen kansakoulunopettaja ja urheiluopiston perustaja (s. 1876)
• 13. heinäkuuta – Arnold Schönberg, itävaltalais-yhdysvaltalainen säveltäjä (s. 1874)
• 18. heinäkuuta – Runar Idefelt, suomalainen näyttelijä (s. 1892)
• 20. heinäkuuta – Abdullah I, Jordanian kuningas (s. 1852)
• 20. heinäkuuta – Vilhelm, Saksan kruununprinssi ja kenraali, keisari Vilhelm II:n poika (s. 1882)
• 23. heinäkuuta – Philippe Pétain, ranskalainen kenraali ja poliitikko (s. 1856)
• 25. heinäkuuta – Henrik Ramsay, suomalainen poliitikko ja ministeri (s. 1886)
• 26. heinäkuuta – Leo Ehrnrooth, suomalainen lakimies, senaattori ja ministeri (s. 1877)
• 29. heinäkuuta – Walt Brown, yhdysvaltalainen moottoriurheilija (s. 1911)
• 29. heinäkuuta – Cecil Green, yhdysvaltalainen Indianapolis 500 -kuljettaja (s. 1919)
• 29. heinäkuuta – Bill Mackey, yhdysvaltalainen moottoriurheilija (s. 1927)
• 8. elokuuta – Meri Roini, suomalainen näyttelijä (s. 1872)
• 14. elokuuta – William Randolph Hearst, yhdysvaltalainen sanomalehtikustantaja (s. 1863)
• 23. elokuuta – Hilda Pihlajamäki, suomalainen näyttelijä (s. 1866)
• 7. syyskuuta – Oswald Renkonen, suomalainen lääkäri ja arkkiatri (s. 1872)
• 14. syyskuuta – Fritz Busch, saksalainen kapellimestari (s. 1890)

Lokakuu−joulukuu

• 5. lokakuuta – Lassi Hiekkala, suomalainen kirjailija ja lehtimies (s. 1888)
• 6. lokakuuta – Viljo Huttunen, suomalainen näyttämötaiteilija ja teatterinjohtaja (s. 1887)
• 6. lokakuuta – Otto Fritz Meyerhof, vuoden 1922 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalainen lääkäri ja biokemisti (s. 1884)
• 16. lokakuuta – Liaquat Ali Khan, Pakistanin ensimmäinen pääministeri (s. 1895)
• 24. lokakuuta – Carl, Ruotsin prinssi (s. 1861)
• 29. lokakuuta – Robert Grant Aitken, yhdysvaltalainen tähtitieteilijä, kaksoistähtien tutkija (k. 1864)
• 3. marraskuuta – Ernesti Hentunen, suomalainen lakimies, lehdenkustantaja ja poliitikko (s. 1885)
• 17. marraskuuta – Annikki Kari, suomalainen näytelmäkirjailija (s. 1891)
• 30. marraskuuta – Leo Korpela, suomalainen taidemaalari (s. 1892)
• 11. joulukuuta – Oskar Krabbe, suomalainen näyttelijä (s. 1871)
• 13. joulukuuta – Selim Palmgren, suomalainen säveltäjä (s. 1878)
• 22. joulukuuta – Karl Koller, saksalainen kirjailija (s. 1898)
• 31. joulukuuta – Maksim Litvinov, Neuvostoliiton ulkoministeri (s. 1876)

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: John Cockcroft ja Ernest Walton
• Nobelin kemianpalkinto: Edwin McMillan ja Glenn Seaborg
• Nobelin lääketieteen palkinto: Max Theiler
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Pär Lagerkvist
• Nobelin rauhanpalkinto: Léon Jouhaux

Muuta

• Elokuvavuosi 1951
• Kirjallisuusvuosi 1951