Teemasivu:Biologia
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Lue lisää ...
Biologian teemasivu[muokkaa wikitekstiä]
Tervetuloa biologian teemasivulle! Sivulle on koottu kaikkea mahdollista tietoa liittyen biologiaan. Sivun laatikoihin on valittu tämänhetken suositeltuja artikkeleita ja tietysti myös ajankohtaisia asioita. Voit selata biologia-aiheisia artikkeleita myös luokkien mukaan, mikä toivottavasti helpottaa tiedon etsimistä. Mikäli huomaat jotain puuttuvan, voit antaa siitä palautetta keskustelusivulla, mutta voit myös itse auttaa aiheiden tekemisessä.
Katso myös teemasivut aiheista: kasvit - ympäristönsuojelu - kestävä kehitys - tiede - kemia
Biologian osa-alueita ja käsitteitä
- Pääartikkeli: Luettelo keskeisistä biologian aiheista
|
Eliöt
|
|
|
|
|
- ...rillit on paitsi nimitys silmälaseille, mutta myös lintuheimo?
- ...tutkijat uskovat, että norsut pystyvät kommunikoimaan jopa useiden satojen kilometrien päästä toisilleen erittäin matalien ääniaaltojen avulla?
- ...maailman suurin riutta on Iso valliriutta, joka peittää alleen 20 000 neliökilometriä?
- ...miekkakala voi uida jopa 100 kilometrin tuntinopeudella?
Artikkelipoiminta
Jättiläismetsäkarju[muokkaa wikitekstiä]
Jättiläismetsäkarju eli jättiläismetsäsika (Hylochoerus meinertzhageni) on keskisen ja läntisen Afrikan metsissä elävä elinvoimainen sorkkaeläinlaji. Se on sukunsa Hylochoerus ainoa laji. Jättiläismetsäkarjut ovat suurimpia luonnonvaraisia sikoja. Ne voivat kasvaa jopa 210 senttimetriä pitkiksi ja painaa 275 kilogrammaa. Jättiläismetsäkarju kuvailtiin tieteellisesti vasta vuonna 1904, eikä näiden arkojen eläinten elintapoja tunneta vieläkään hyvin. Ne liikkuvat laumoissa ja käyttävät ravinnokseen ruohoja, lehtiä ja hedelmiä.
19.1.2015
Vesinokkaeläin[muokkaa wikitekstiä]
Vesinokkaeläin (Ornithorhynchus anatinus) on pienikokoinen nisäkäslaji, jota esiintyy Kaakkois-Australiassa ja Tasmaniassa. Neljän nokkasiililajin ohella vesinokkaeläin on yksi viidestä nokkaeläimiin kuuluvasta nisäkäslajista, jotka eivät synnytä eläviä poikasia, vaan munivat. Muiden nokkaeläinten tapaan myös vesinokkaeläimellä on sähköaisti.