Verkkoselain

Google Chrome ja suomenkielisen Wikipedian etusivu.

Verkkoselain (puhekielessä usein pelkkä selain) on tietokoneohjelma, joka antaa käyttäjänsä katsella ja lähettää tekstiä, kuvia ja muita verkkosivuilta löytyviä tietoja. Sivuilla olevat tekstit ja kuvat voivat sisältää hyperlinkkejä muille sivuille, jotka voivat kuulua samaan tai johonkin muuhun sivustoon. Selaimen avulla voi hyödyntää verkosta löytyviä tietoja nopeasti näiden linkkien avulla.

Käytetyin selain on ollut vuodesta 2011 lähtien Google Chrome. Muita suosittuja selaimia ovat Mozilla Firefox, Opera, Safari ja Internet Explorer.

Selaimilla luetaan yleensä World Wide Webissä olevia tietoja, mutta niillä voi myös käyttää yksityisverkoissa olevia tai omalta tietokoneelta löytyviä sivuja.

Protokollat ja standardit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verkkoselaimet kommunikoivat palvelimien kanssa pääasiassa käyttämällä HTTP-protokollaa (Hyper-Text Transfer Protocol, hypertekstin siirtoprotokolla) verkkosivujen hakemiseen. HTTP:llä selaimet voivat sekä lähettää tietoja palvelimelle että hakea niiltä WWW-sivuja. Tällä hetkellä käytetyin HTTP on HTTP/1.1 (RFC 2616). Internet Exploreria lukuun ottamatta suurin osa tämän sukupolven^milloin? selaimista tukee HTTP/1.1 -standardeja. HTTP/2.0 (RFC 7540) on julkaistu vuonna 2015.

QUIC-protokollan suunnitellaan korvaavan HTTP:n jatkossa.^[1]

Sivustojen paikallistamiseen käytetään URL-osoitetta (Uniform Resource Locator). HTTP-yhteyttä otettaessa osoite alkaa http:. Useat selaimet tukevat myös monen muun tyyppisiä URL:eja ja niitä vastaavia protokollia, kuten ftp: FTP:lle (File Transfer Protocol), rtsp: RTSP:lle (Real-Time Streaming Protocol), ja https: HTTPS:lle (SSL-salattu versio HTTP:stä).

Verkkosivujen tiedostomuoto on useimmiten HTML (Hyper-Text Markup Language) ja se tunnistetaan HTTP-protokollassa MIME-tyypin avulla. Useimmat selaimet tukevat natiivisti HTML:n lisäksi muunkin tyyppisiä tiedostoja, kuten JPEG, PNG ja GIF kuvia, ja tukea voi laajentaa liitännäisten avulla. HTTP content type:n ja URL-spesifikaation yhdistelmällä web-suunnittelijat voivat lisätä sivuille kuvia, videota ja ääntä.

Varhaiset verkkoselaimet tukivat vain erittäin erittäin yksinkertaista HTML:ää. Nopea kaupallisten verkkoselainten kehitys johti epästandardeihin HTML:n muunnoksiin, joka taas johti yhteensopivuusongelmiin. Nykyaikaiset selaimet tukevat standardeihin pohjautuvaa HTML:ää ja XHTML:ää, jonka pitäisi näkyä samanlaisena kaikilla selaimilla. Internet Explorer ei vielä täysin tue HTML 4.01:tä eikä XHTML:ää. Monet sivut suunnitellaan nykyään^milloin? WYSIWYG-editoreilla, kuten Macromedia Dreamweaver ja Microsoft Frontpage.^lähde? Näiden ohjelmien luoma HTML-koodi on usein oletuksena epästandardia, mikä haittaa W3C:n työtä standardien kehittämisessä varsinkin XHTML:n ja CSS:n (Cascading Style Sheets) kohdalla.

Joillakin selaimilla saa liitännäisten avulla tuen myös Usenetille, IRC:lle, ja sähköpostille. Tuettuja protokollia voivat olla NNTP (Network News Transfer Protocol), IMAP (Internet Message Transfer Protocol) ja POP (Post Office Protocol). Esimerkiksi Mozilla Suite on sovellus, jossa on valmiina tuki useille näistä.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tim Berners-Lee, joka kehitti HTML-kielen tiedon jakelemiseen, teki myös ensimmäisen WWW-selaimen nimeltään WorldWideWeb vuonna 1990. Hän esitteli sen kollegoilleen CERN:ssä maaliskuussa 1991. Berners-Lee nimesi selaimen pian uudelleen Nexus jotta se ei sekaantuisi World Wide Webin konseptiin.^[2]

Selaimen ajateltiin olevan avuksi CERN:in valtavan puhelinluettelon käsittelyyn. Sen avulla käyttäjät pääsivät selailemaan toisten kirjoittamia sivuja. Ratkaiseva tekijä Internetin läpilyönnissä oli kuitenkin graafisen tuen lisääminen selaimiin. Maailman ensimmäinen graafinen selain oli suomalainen Erwise. Erwiseä seurasi vuoden 1992 puolivälissä julkaistu ViolaWWW, josta tuli ensimmäinen suosittu www-selain.

Valtavan WWW:n suosion kasvun laukaisi NCSA Mosaic, joka oli graafinen, alun perin Unixille luotu, mutta myöhemmin myös Macintosh ja Microsoft Windows versiot saanut WWW-selain. Versio 1.0 julkaistiin syyskuussa 1993. Marc Andreessen, joka oli Mosaic-ryhmän johtaja NCSA:lla, erosi perustaakseen yrityksen, joka tuli myöhemmin tunnetuksi nimellä Netscape Communications Corporation.

Netscapen lippulaiva oli lokakuussa 1994 julkaistu Netscape Navigator. Microsoft lähti mukaan kilpaan Internet Explorer -selaimellaan, joka oli ostettu Spyglass Inc:lta. Tämä aloitti taistelun selainmarkkinoista Microsoftin ja Netscapen välillä.

Tämä markkinataistelu toi WWW:n miljoonien tavallisten tietokoneenkäyttäjien ulottuville, mutta näytti myös kuinka verkon kaupallistuminen saattoi hankaloittaa standardeja. Sekä Microsoft että Netscape sisällyttivät vapaasti omia HTML:n jatkeitaan tuotteisiinsa. Kun W3C hyväksyi Microsoftin ehdottamat CSS-tyylisivut Netscapen JSSS-tyylisivujen sijaan, alettiin Netscapen selainta ajatella versio versiolta Microsoftin selainta kehnommaksi standardien mukaisuudeltaan ja ominaisuuksiltaan. Microsoft päätti sisällyttää 1998 selaimensa käyttöjärjestelmäänsä ja teki sopimuksia tietokonevalmistajien kanssa selaimensa jakamisesta, minkä takia se joutuikin syytteeseen kilpailulakien rikkomisesta.

Netscape vastasi tekemällä selaimestaan avoimen lähdekoodin tuotteen, luoden Mozillan. Netscapen osti vuoden 1998 lopulla America Online. Mozillan täytyi aluksi ponnistella haaliakseen kehittäjiä, mutta vuoteen 2002 mennessä siitä oli jo tullut suhteellisen vakaa ja tehokas ohjelmisto. Sen merkiksi Mozillasta julkaistiin versio 1.0. Samana vuonna julkaistiin myös projekti, josta tulisi aikanaan suosittu Mozilla Firefox. Firefox 1.0 julkaistiin vuonna 2004 ja 1.5 joulukuussa 2005. Vuodesta 2005 Mozilla ja sen johdannaiset ovat muodostaneet noin 10 % verkon liikenteestä.

Sekä perinteisille tietokoneille että mobiililaitteille suunnattu vuonna 1996 julkaistu innovatiivinen Opera -selain on jäänyt markkinoilla vähän sivummalle. Opera on perinteisesti ollut maksullinen, mutta nykyään sen saa PC:lle ilmaiseksi yksityiskäyttöön, mikä on lisännyt sen suosiota.

Lynx-selaimesta kertova artikkeli Lynxillä katsottuna

Täysin tekstipohjainen Lynx -selain on vieläkin suosiossa joidenkin Unix-käyttäjien ja huononäköisten keskuudessa. On myös muita kehittyneillä ominaisuuksilla varustettuja tekstipohjaisia selaimia, kuten Links ja sen muunnelmat, kuten ELinks.

Vaikka Macintoshillakin hallitsevat selaimet ovat perinteisesti olleet Internet Explorer ja Netscape, Applen Safari on saavuttanut nykyään hallitsevan aseman. Safari pohjautuu Applen WebKit-ulkoasumoottoriin, joka perustuu avoimen lähdekoodin Konqueror-selaimen KHTML-ulkoasumoottoriin. Safari on macOS:n oletusselain.

Vuonna 2003 Microsoft ilmoitti, että sen Internet Explorer -selainta ei enää julkaista erillisenä tuotteena, eikä sitä julkaistaisi enää Macintoshille, vaan se jatkaisi kehitystään Windows-alustan mukana. Kuitenkin 2005 Microsoft ilmoitti, että selaimen versio 7 julkaistaan uuden Windows Vistan lisäksi vanhemmille Windows XP- ja Windows Server 2003 -käyttöjärjestelmille.

Vuonna 2020 selaimien käyttöosuuksia seuraava NetMarketShare ilmoitti lopettavansa tilastojen julkaisun nykymuodossa seurannan vaikeutuessa.^[3]

Suosituimmat selaimet lokakuussa 2020 NetMarketSharen ja Statcounterin mukaan:^[3]

Selain	NetMarketShare	Statcounter
Chrome	65,02	66,12
Safari	18,25	17,24
Firefox	3,39	3,98
Edge	2,96	2,85

Ominaisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eri selaimet eroavat toisistaan sen suhteen, mitä ominaisuuksia ne tukevat. Nykyajan WWW-selaimet ja -sivut hyödyntävät ominaisuuksia, joita ei ollut olemassa WWW:n alkuaikoina. Alla oleva lista luettelee joitakin merkittävimpiä ominaisuuksia: