Uutinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo uutisista yleisesti. Artikkeleita päivittäisistä uutislähetyksistä löytyy täsmennyssivulta.
Uutisointia 1800-luvulla. Turun Wiikko-Sanomat 8. tammikuuta 1820.

Uutinen (uutiset) tarkoittaa uutta tietoa ajankohtaisista asioista. Uutisia voidaan jakaa usealla eri tavalla, muun muassa sanomalehden, television, radion, matkapuhelimen ja internetin välityksellä. Yhteistä näille kaikille on se, että ne ovat joukkotiedotusvälineitä, joilla voidaan viestiä suurille joukoille toistuvasti.

Uutisointi on journalismia, joka tyypillisesti kirjoitetaan tai esitetään uutisten kaltaisella tyylillä. Useimmiten toimittajat ensin tutkivat uutisten taustat ja esittävät ne sitten yleisölle totuudenmukaisesti tarkoituksenmukaisessa muodossaan. Jos uutisella halutaan muokata kohteen mielipidettä (totuudenmukaisella tai valheellisella aineistolla), on kyse propagandasta.

Uutisia voidaan jakaa muun muassa sanomalehdille ja televisiokanaville erilaisten uutistoimistojen (esimerkiksi STT) kautta. Mikäli uutinen on sisällöltään tarpeeksi merkittävä, se voi jäädä lopulta historian kirjoihin. Uutisointiin vaikuttavat myös erilaiset uutiskriteerit.[1]

Uutisen oletetaan vastaavan mitä-, missä-, milloin-, miksi-, miten- ja kuka-kysymyksiin.[2] Uutisen rakennetta voidaankin kutsua kärjellään seisovaksi kolmioksi, sillä uutisissa tärkein asia kerrotaan aina ensin ja juttua syventävät asiat vasta sen jälkeen. Uutinen koostuu kolmesta eri osasta, otsikosta, ingressistä ja leipätekstistä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Uutiskriteerit STT Tyylikirja. Viitattu 17.6.2017.
  2. UUTINEN (lehtiuutinen) Kielikompassi. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 17.6.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo.svg
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Uutinen.
Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.