2003

Vuosisadat	1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku · 2200-luku
Vuosikymmenet	1990-luku · 2000-luku · 2010-luku · 2020-luku · 2030-luku · 2040-luku 2050-luku · 2060-luku · 2070-luku · 2080-luku · 2090-luku · 2100-luku
Vuodet	1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009 2010 · 2011 · 2012 · 2013 · 2014 · 2015 · 2016 · 2017 · 2018 · 2019 2020 · 2021 · 2022 · 2023 · 2024 · 2025 · 2026 · 2027 · 2028 · 2029 2030 · 2031 · 2032 · 2033 · 2034 · 2035 · 2036 · 2037 · 2038 · 2039 2040 · 2041 · 2042 · 2043 · 2044 · 2045 · 2046 · 2047 · 2048 · 2049 2050 · 2051 · 2052 · 2053 · 2054 · 2055 · 2056 · 2057 · 2058 · 2059 2060 · 2061 · 2062 · 2063 · 2064 · 2065 · 2066 · 2067 · 2068 · 2069 2070 · 2071 · 2072 · 2073 · 2074 · 2075 · 2076 · 2077 · 2078 · 2079 2080 · 2081 · 2082 · 2083 · 2084 · 2085 · 2086 · 2087 · 2088 · 2089 2090 · 2091 · 2092 · 2093 · 2094 · 2095 · 2096 · 2097 · 2098 · 2099 2100 · 2101 · 2102 · 2103 · 2104 · 2105 · 2106 · 2107 · 2108 · 2109

2003 (MMIII) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi keskiviikosta.

Yhdistyneet kansakunnat nimesi vuoden 2003 kansainväliseksi makean veden vuodeksi.

Muut ajanlaskut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinalaisen kalenterin mukaan vuosi 2003 oli vuohen vuosi.

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marian kirkko (ent. Vehkalahden kirkko) – 2003 Haminassa.

1. tammikuuta – Suomessa tulivat voimaan sukupuolenkorjauslaki ja laki henkisestä työsuojelusta.
1. tammikuuta – Luiz Inácio Lula da Silvasta tuli Brasilian 37. presidentti.
1. tammikuuta – Pascal Couchepinista tuli Sveitsin presidentti.
1. tammikuuta – Vehkalahden kunta liitettiin Haminan kaupunkiin ja Pattijoen kunta Raahen kaupunkiin.
1. tammikuuta – Houtskari ja Maksamaa muuttuivat kaksikielisiksi kunniksi. Sipoon kielienemmistö muuttui ruotsinkielisestä suomenkieliseksi.
2. tammikuuta − Vantaan kaupunginjohtaja Erkki Rantala ilmoitti yllättäen eroavansa virastaan työuupumuksen vuoksi ja petyttyään kaupungin poliittiseen päätöksentekoon.
10. tammikuuta – Vammalan käräjäoikeus tuomitsi Tyrvään Pyhän Olavin kirkon sytyttäneen paikkakuntalaisen miehen viiden vuoden vankeuteen ja 1,3 miljoonan euron korvauksiin. Kirkko oli palanut 21. syyskuuta 1997.
13. tammikuuta – Kolme uutta radiokanavaa, YLE Radio 1, Radio Suomi ja YleX, aloittivat toimintansa.
14. tammikuuta – Kansanedustaja Seppo Kanerva erosi Suomen Keskustasta ja liittyi Liberaaleihin, joiden ainoa kansanedustaja hänestä tuli.
15. tammikuuta – Euroopan parlamentti kielsi eläinkokeet kosmetiikkatuotteiden testauksessa.
23. tammikuuta – Viimeinen onnistunut yhteys Pioneer 10 -avaruusluotaimeen, kaukaisimmista ihmisen tekemistä avaruusaluksista.^[1]
24. tammikuuta – Yhdysvaltain Department of Homeland Security aloitti toimintansa. Siihen yhdistettiin tulli, salainen palvelu ja liittovaltion poliisin koulutus.
24. tammikuuta – Kansanedustaja Sirpa Pietikäinen luopui ehdokkuudestaan eduskuntavaaleissa. Pietikäisen epäiltiin syyllistyneen törkeään rattijuopumukseen siirtäessään autoaan Hämeenlinnan rautatieaseman pysäköintipaikalla.
30. tammikuuta – Britannian, Espanjan, Italian, Portugalin, Unkarin, Puolan, Tanskan ja Tšekin johtajat ilmoittivat tukevansa Yhdysvaltain suunnitelmia hyökätä Irakiin. Ilmoitus johti maailmanlaajuiseen kritiikkiin.

Helmikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Columbia lähtemässä viimeiselle matkalleen.

1. helmikuuta – Avaruussukkula Columbia tuhoutui Texasin yllä palatessaan lennoltaan. Kaikki seitsemän astronauttia kuolivat.
6. helmikuuta − Vuodesta 1999 lähtien käyty pesäpallon sopupeliskandaalin oikeuskäsittely päättyi Helsingin hovioikeudessa. Yhden syytetyn Vantaan käräjäoikeudessa saama sakkotuomio koveni neljän kuukauden ehdolliseksi vankeudeksi.
10. helmikuuta – Ranska, Saksa ja Venäjä allekirjoittivat julistuksen, jossa ne puolsivat Irakin aseistariisumista ilman sotilaallista hyökkäystä ja vastustivat näin suoraan Washingtonin ja Lontoon suunnitelmia. Samana päivänä Ranska, Saksa ja Belgia käyttivät Natossa veto-oikeuttaan vastustaen Yhdysvaltojen pyytämää apua Turkille Irakin konfliktissa.
11. helmikuuta − Mikrobiologian professori Pirjo Mäkelä sai ensimmäisenä naisena Suomessa tieteen akateemikon arvonimen.
14. helmikuuta – Maailman ensimmäinen kloonattu nisäkäs Dolly-lammas kuoli.
15. helmikuuta – Yli kuusi miljoonaa ihmistä 600 kaupungissa ympäri maailman protestoi suunnitelmaa hyökätä Irakiin.
17. helmikuuta – Suomessa lakattiin käyttämästä television virityskuvaa. Sitä viimeksi käyttänyt YLE TV2 korvasi sen mobiilipeleillä.
17. helmikuuta – Hiihtäjä Kaisa Varis jäi kiinni dopingin käytöstä Val di Fiemmessä Italiassa pidetyissä hiihdon MM-kisoissa. Hopeaa voittanut naisten viestijoukkue menetti mitalinsa eikä Suomi lopulta saanut kisoista maastohiihtomitaleita.
19. helmikuuta − Karjalanpiirakka sai neljäntenä suomalaisena elintarvikkeena EU:n nimisuojan.
26. helmikuuta – Yhdysvaltain presidentti George W. Bush kertoi puheessaan suunnitelmastaan tehdä Irakista demokratian mallimaa arabimaailmassa.^[2]
27. helmikuuta – Hämeenlinnan käräjäoikeus tuomitsi kansanedustaja Sirpa Pietikäisen 40 päivän ehdolliseen vankeuteen, 15 päiväsakkoon ja viiden kuukauden ajokieltoon rattijuopumuksesta. Pietikäinen tyytyi saamaansa tuomioon.

Maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. maaliskuuta – Arabiemiraatit, Bahrain ja Kuwait kehottivat Saddam Husseinia luopumaan vallasta.
1. maaliskuuta – Roy Jones Jr. voitti John Ruizin ja hänestä tuli nyrkkeilyn maailmanmestari.
1. maaliskuuta – Turkin parlamentti esti Yhdysvaltojen 62 000 miehen hyökkäysjoukkojen sijoittamisen Turkkiin.
1. maaliskuuta – Syyskuun 11. päivän terrori-iskujen suunnittelijaksi epäilty Khalid Sheikh Mohammed pidätettiin Pakistanissa.
2. maaliskuuta − Jacques Chirac aloitti valtiovierailun Algeriassa ensimmäisenä Ranskan presidenttinä Algerian vuonna 1962 tapahtuneen itsenäistymisen jälkeen.
3. maaliskuuta − Helsingin käräjäoikeus määräsi Art House -kustantamon toimitusjohtajan Heikki Haavikon paljastamaan 5000 euron sakon uhalla yhtiön kustantaman Minne hävisivät Soneran miljardit? -kirjan kirjoittajan henkilöllisyyden. Kirja oli ilmestynyt alun perin nimimerkki Pekka Pelottoman kirjoittamana Internetissä kesällä 2002. Kirjoittajan julkistamista oli vaatinut Soneran entinen toimitusjohtaja Kaj-Erik Relander, joka oli tehnyt rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta.
6. maaliskuuta – Kuuban parlamentti valitsi presidentti Fidel Castron edelleen maan johtoon. Castrolla ei ollut vastaehdokkaita.
6. maaliskuuta – Kansanedustaja Anneli Jäätteenmäki syytti pääministeri Paavo Lipposta siitä, että tämä oli liittänyt Suomen Yhdysvaltain Irakin-vastaiseen liittoumaan. Lipponen kiisti väitteen.
11. maaliskuuta – YK:n alainen kiinteä kansainvälinen sotarikostuomioistuin aloitti toimintansa Haagissa.
12. maaliskuuta – Serbian pääministeri Zoran Đinđić murhattiin Belgradissa.

12. maaliskuuta WHO asetti maailmanlaajuisen hälytyksen SARSista. Kuvassa SARS-potilaita hoitava sairaala Taiwanilla.

12. maaliskuuta – WHO asetti maailmanlaajuisen hälytyksen SARSista.
13. maaliskuuta – Nature-lehti raportoi 350 000 vuotta vanhoja pystyssä kävelleen ihmisen jalanjälkiä löydetyn Italiasta.
15. maaliskuuta – Kiinan kansankongressi valitsi Hu Jintaon Kiinan uudeksi presidentiksi Jiang Zeminin jälkeen.
15. maaliskuuta – Presidentti Patessén poissa ollessa kapinalliskenraali François Bozizé teki vallankaappauksen Keski-Afrikan tasavallassa ja julisti itsensä maan presidentiksi.
16. maaliskuuta – Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit.
16. maaliskuuta – Yhdysvaltain, Britannian, Portugalin ja Espanjan johtajat tapasivat Azoreilla tavoitteenaan saada YK:n turvallisuusneuvosto päättämään uhata Irakia sodalla, ellei se suostu aseistariisuntaan.
16. maaliskuuta – Irakin sota: pidettiin tähän mennessä suurimmat sodanvastaiset mielenosoitukset.
17. maaliskuuta – Kanada ilmoitti, ettei se aio osallistua sotatoimiin Irakia vastaan ilman YK:n hyväksyntää.
17. maaliskuuta – Yhdysvaltain presidentti George W. Bush määräsi Saddam Husseinin ja hänen sukunsa poistumaan Irakista 48 tunnin kuluessa uhaten sodalla.^[3]
20. maaliskuuta – Irakin sota: joukot Yhdysvalloista, Britanniasta, Australiasta ja Puolasta hyökkäsivät Irakiin ilman YK:n hyväksyntää ja Bagdadia pommitettiin.^[4]
20. maaliskuuta − Pääasiassa jääkiekkovalmentajana tunnetuksi tullut Alpo Suhonen valittiin Pori Jazz -festivaalin toimitusjohtajaksi huhtikuun alusta lukien. Suhonen oli aiemmin toiminut myös Turun kaupunginteatterin johtajana vuosina 1991−1992.
27. maaliskuuta – Helsingin rikospoliisi ryhtyi ulkoministeriön pyynnöstä tutkimaan ministeriön salaisten ns. Irak-muistioiden vuotamista iltapäivälehtiin. Presidentin kansliapäällikköä Martti Mannista epäiltiin vuotajaksi ja hänen pääsynsä työpaikalleen Presidentinlinnaan estettiin.
31. maaliskuuta − Diplomi-insinööri Juhani Paajanen valittiin Vantaan uudeksi kaupunginjohtajaksi.

Huhtikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltalaisia sotilaita Irakin Bagdadissa.

2. huhtikuuta – Valtion liikuntaneuvosto ehdotti Suomen Hiihtoliiton saaman valtionavun jyrkkää pudottamista suomalaisten hiihtäjien dopingin käytön vuoksi. Useat sponsorit olivat jo vetäneet tukensa pois Hiihtoliitolta.
9. huhtikuuta – Yhdysvaltain joukot valtasivat Bagdadin päättäen Saddam Husseinin vallan.^[4]
13. huhtikuuta – Paula Radcliffe juoksi uuden naisten maratonin maailmanennätyksen 2.15.25.
15. huhtikuuta – Anneli Jäätteenmäki valittiin Suomen pääministeriksi.
22. huhtikuuta − Eduskunnan puhemieheksi valittiin SDP:n puheenjohtaja ja entinen pääministeri Paavo Lipponen, ensimmäiseksi varapuhemieheksi Keskustan Seppo Kääriäinen ja toiseksi varapuhemieheksi Kokoomuksen Ilkka Kanerva.
25. huhtikuuta – Saab-henkilöautojen valmistus Uudenkaupungin autotehtaalla päättyi. Vuodesta 1968 alkaen Uudessakaupungissa oli koottu 738 135 Saabia. Porsche Boxster -autojen valmistuksen oli tarkoitus jatkua ainakin vuoteen 2008 saakka.
30. huhtikuuta – Tutsipresidentti Pierre Buyouan valtakausi päättyi Burundissa.
30. huhtikuuta – Euroopan unioni, Yhdysvallat, YK ja Venäjä ilmoittivat Israelin ja Palestiinan johdoille rauhansuunnitelmansa, ns. tiekartan, joka edellytti muun muassa molemminpuolista aselepoa ja Palestiinan valtion muodostamista ennen toukokuuta 2005.

Toukokuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. toukokuuta – George W. Bush piti puheen lentotukialus USS Abraham Lincolnilla taustallaan näyttävä banneri, jossa luki "tehtävä suoritettu" ("Mission Accomplished").^[4]
7. toukokuuta – L. Paul Bremer nimitettiin Coalition Provisional Authorityn johtoon. Hän erotti tuhannet Irakin Baath-puolueen jäsenet valtion töistä ja hajotti 400 000 miehisen Irakin armeijan.^[4]
7. toukokuuta – Suomi hävisi Ruotsille MM-jääkiekon puolivälierässä Hartwall-areenalla 5-6, johdettuaan toisessa erässä viiden minuutin pelin jälkeen vielä 5-1.
16. toukokuuta – Casablancassa Marokossa tehtiin useita itsemurhaiskuja, jotka vaativat 41 ihmisen hengen, joukossa iskujen tekijät. Marokon viranomaiset pidättivät useita islamistijärjestön jäseniä, joiden epäiltiin osallistuneen iskujen suunnitteluun.
20. toukokuuta – Sisäministeri Kari Rajamäki pidätti sisäministeriön kansliapäällikön Kari Häkämiehen virastaan. Häkämiestä epäiltiin kahdesta naisystäväänsä kohdistuneesta pahoinpitelystä. Hän erosi virastaan 9. kesäkuuta.
24. toukokuuta – Riiassa järjestetyt Euroviisut voitti Turkin Sertab Erener kappaleella Everyway That I Can. Toiseksi sijoittui Belgian Urban Trad ja Venäjän t.A.T.u. tuli kolmanneksi. Suomi ei osallistunut tänä vuonna.
26. toukokuuta – Euroopan perustuslakiehdotus julkistettiin.
26. toukokuuta – Turkista Zaragozaan matkalla ollut, Espanjan ISAF-joukkoja kuljettanut ukrainalainen Jak-42-lentokone putosi lähellä Trabzonia. Onnettomuudessa kuoli 12 miehistön jäsentä ja 62 sotilasta, mikä oli Espanjan armeijan pahin rauhanaikainen onnettomuus.
27. toukokuuta – Marokossa hyväksyttiin uusi terrorisminvastainen laki toukokuun 16. päivän iskujen seurauksena.
31. toukokuuta – Auringonpimennys Suomessa.

Auringonpimennys

Kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matti Vanhasen I hallitus aloitti toimintansa.

1. kesäkuuta – Kiinassa alkoi Kolmen rotkon padon tekojärven täyttö. Alueelta siirrettiin miljoonia ihmisiä asumaan muualle.
1. kesäkuuta – Suomessa tuli voimaan laki kaksoiskansalaisuudesta.
8. kesäkuuta – Sotilasvallankaappausyritys päättyi Mauritaniassa väkivaltaisten taistelujen jälkeen.
8. kesäkuuta – Puolassa päättyi kaksipäiväinen kansanäänestys maan EU-jäsenyydestä. Jäsenyyttä kannatti yli 77 prosenttia äänestäneistä.
11. kesäkuuta – Valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski päätti olla nostamatta vakoilusyytteitä Alpo ja Jukka Rusia vastaan, koska todisteita heitä vastaan ei ollut riittävästi.
14. kesäkuuta – Tšekissä järjestetty kaksipäiväinen kansanäänestys maan EU-jäsenyydestä päättyi. Äänestäneistä yli 77 prosenttia oli jäsenyyden kannalla.
16. kesäkuuta – Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA julkaisi raportin Iranin ydinaseisiin liittyneistä toimista ja pyysi maalta lupaa saada suorittaa maassa tutkimuksia.
17. kesäkuuta – Liberia allekirjoitti aseleposopimuksen kahden kapinallisryhmän kanssa, jotka hallitsivat yli puolta maan alueesta.
18. kesäkuuta – Anneli Jäätteenmäki erosi pääministerin paikalta Irak-skandaalin vuoksi.
19. kesäkuuta – Presidentti Martti Ahtisaari nimitettiin YK:n pääsihteerin henkilökohtaiseksi edustajaksi vakavasta kuivuudesta kärsineeseen Itä-Afrikkaan. Nälänhätä oli erityisen vaikea Etiopiassa ja Eritreassa.
20. kesäkuuta − Latvian parlamentti valitsi maan presidentin Vaira Vīķe-Freibergan uudelle nelivuotiselle virkakaudelle.
24. kesäkuuta – Presidentti Tarja Halonen nimitti Matti Vanhasen hallituksen. Jäätteenmäen hallitukseen verrattuna ministerilista säilyi lähes ennallaan.
25. kesäkuuta − Suomen Keskustan kansanedustaja Markku Koski valittiin eduskunnan ensimmäiseksi varapuhemieheksi hänen edeltäjänsä Seppo Kääriäisen siirryttyä Vanhasen hallituksen puolustusministeriksi.
26. kesäkuuta – Haagin sotarikosoikeudessa tuomittu Bosnian serbitasavallan entinen presidentti Biljana Plavšić tuotiin Ruotsiin lähellä Örebrota sijaitsevaan Hinsebergin naisvankilaan kärsimään 11 vuoden vankeusrangaistustaan, joka oli langetettu hänelle 27. helmikuuta. Plavšić vapautettiin lokakuussa 2009.
26. kesäkuuta – Yhdysvaltain armeijassa palvellut kapteeni, Mannerheim-ristin ritari Lauri Törni haudattiin sotilaallisin kunnianosoituksin Arlingtonin sotilashautausmaalle. Törni oli kadonnut Vietnamin sodan aikana syksyllä 1965 ja hänen ruumiinsa oli löydetty vuonna 1998.

Heinäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. heinäkuuta – 500 000 ihmistä marssi Hongkongissa protestoiden Hongkongin lain maanpetosartiklaa 23.
2. heinäkuuta – Kanadan Vancouver valittiin vuoden 2010 talviolympialaisten isäntäkaupungiksi.
2. heinäkuuta – EU:n puheenjohtajamaan Italian pääministeri Silvio Berlusconi totesi EU-parlamentin sosialistiryhmän saksalaisen puheenjohtajan Martin Schulzin olevan sopiva henkilö keskitysleirin kapon rooliin valmisteilla olleessa elokuvassa. Berlusconin lausunto herätti Saksassa suuren suuttumuksen ja liittokansleri Gerhard Schröder perui suunnittelemansa lomamatkan Italiaan.
5. heinäkuuta – WHO julisti SARSin nujerretuksi.
12. heinäkuuta – Seinäjoen tangomarkkinat järjestettiin 18. kerran. Tangokuninkaaksi valittiin Kari Hirvonen Ähtäristä ja tangokuningattareksi Saija Tuupanen Tuupovaarasta.
22. heinäkuuta – Saddam Husseinin pojat Uday ja Qusay Hussein tapettiin yhdysvaltalaisjoukkojen ratsiassa Mosulissa.^[4]
28. heinäkuuta − Valtioneuvos Harri Holkeri nimitettiin Kosovon vuonna 1999 perustetun väliaikaishallinnon johtajaksi.
30. heinäkuuta – Viimeinen Volkswagen Kupla valmistui Pueblassa, Meksikossa.

Elokuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun YK:n päämajana Bagdadissa toiminut Canal-hotelli räjäytettiin, useita YK:n henkilöstön jäseniä kuoli, ja YK ja monet kansainväliset järjestöt vetäytyivät Irakista.

Kesällä 2003 Keski-Eurooppaa, varsinkin Ranskaa, koetteli voimakas lämpöaalto. Lämpöaallon seurauksena kymmeniä tuhansia ihmisiä sai surmansa. Kuvan ilmoituksessa etsitään lämpöaallon uhria Pariisissa.

1. elokuuta – itsemurhapommittaja hyökkäsi sotilassairaalaan Mozdokissa Pohjois-Ossetiassa ja surmasi yli 50 ihmistä.^[5]
2. elokuuta – YK määräsi rauhanturvaajajoukon Liberiaan.
2. elokuuta – Tiedemiesten mukaan otsonikerros näytti elpymisen merkkejä kansainvälisen freonien kiellon jälkeen.
3. elokuuta – Tyrvään Pyhän Olavin kirkko otettiin uudelleenrakentamisen jälkeen taas käyttöön.
11. elokuuta – Nato otti Afganistanin rauhaturvaajat komentoonsa.
12. elokuuta – Suomen Maaseudun Puolue poistettiin puoluerekisteristä. Puolueen toiminta oli kuitenkin loppunut konkurssiin jo vuonna 1995. Rekisteristä poistettiin myös Kirjava Puolue, Kommunistinen Työväenpuolue, Suomen Kommunistinen Puolue ja Suomen Senioripuolue.
15. elokuuta − YK.n pääsihteeri Kofi Annan saapui lomamatkalle Suomeen. Matkan ainoa virallinen osa oli tapaaminen presidentti Tarja Halosen kanssa.
19. elokuuta – YK:n päämajana Bagdadissa toiminut Canal-hotelli räjäytettiin itsemurhaiskussa, 24 ihmistä kuoli, suurin osa YK:n henkilöstöä. Isku sai YK:n ja monet kansainväliset järjestöt vetäytymään Irakista.^[4] Pääsihteeri Kofi Annan joutui tapauksen vuoksi keskeyttämään lomamatkansa Suomessa.
23. elokuuta − Leningrad Cowboys -yhtye ja Puna-armeijan kuoro pitivät Helsingin Senaatintorilla ensimmäisen yhteisen konserttinsa yli kymmeneen vuoteen. Konsertti avasi Helsingin juhlaviikot.
25. elokuuta – 52 ihmistä kuoli Mumbaissa Intiassa kahden pommin räjähdyksessä.
26. elokuuta − Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa, kuningatar Silvia ja kruununprinsessa Victoria saapuivat kolmipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen. Helsingin lisäksi kuninkaalliset vieraat kävivät Haminassa, Porvoossa ja Jyväskylässä.
27. elokuuta – Mars oli oppositiossa samaan aikaan kuin se oli lähellä periheliään. Tällöin se oli lähempänä Maata kuin se oli ollut yli 50 000 vuoteen.
30. elokuuta − 40 vuotta vanha venäläinen projekti 627A -luokan ydinsukellusvene K-159 upposi Barentsinmerellä, kun sitä oltiin hinaamassa romutettavaksi.^[6] Veneessä olleista kymmenestä merimiehestä yhdeksän hukkui. Venäjän viranomaiset vakuuttivat, ettei sukellusvene aiheuttanut ympäristöhaittoja.

Syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kukkia Ruotsin ulkoministeri Anna Lindhin muistoksi.

1. syyskuuta – Suomessa tuli voimaan laki partisaanien uhreille maksettavista korvauksista. Neuvostoliittolaisten partisaanien Suomen puolelle tekemissä hyökkäyksissä oli jatkosodan aikana 1941–1944 kuollut 154, loukkaantunut 53 ja kadonnut 19 ihmistä.
10. syyskuuta – Ruotsin ulkoministeriä Anna Lindhiä puukotettiin tukholmalaisessa tavaratalossa. Hän kuoli seuraavana päivänä.
10. syyskuuta – Matkapuhelimien latureita valmistava Salcomp Oy ilmoitti lakkauttavansa tehtaansa Kemijärvellä ja siirtävänsä tuotannon Kiinaan. Suurin osa tehtaan työntekijöistä irtisanottiin ja julkisuudessa heräsi keskustelu yritysten yhteiskuntavastuusta.
12. syyskuuta − YK:n turvallisuusneuvosto päätti poistaa vuodesta 1988 lähtien voimassa olleet Libyan vastaiset talouspakotteet. Libya oli elokuussa tunnustanut osallisuutensa Lockerbien pommi-iskuun, jonka seurauksena pakotteet oli otettu käyttöön.
14. syyskuuta – Ruotsi hylkäsi euron käyttöönoton kansanäänestyksessä.
14. syyskuuta – Viro hyväksyi liittymisen Euroopan unioniin kansanäänestyksessä.
18. syyskuuta − Presidentti Tarja Halonen nimitti Kokoomuksen entisen kansanedustajan ja ministerin Anneli Tainan Etelä-Suomen läänin maaherraksi.
22. syyskuuta – Jopa 7 800 minkkiä päästettiin häkeistään Kokkolassa sijainneella turkistarhalla. Suurin osa eläimistä saatiin kiinni. Eläinten vapautusrintama EVR hyväksyi iskun, mutta Animalia tuomitsi sen. Sisäministeri Kari Rajamäki ilmoitti pitävänsä turkistarhoille tehtyjä iskuja "ekoterrorismina".
27. syyskuuta – Smart 1 laukaistiin matkaan.
28. syyskuuta – Paul Tergat teki uuden maratonin maailmanennätyksen 2.04.55.
30. syyskuuta – Raaseporin käräjäoikeus tuomitsi sisäministeriön entisen kansliapäällikön Kari Häkämiehen yli 3000 euron sakkoihin kolmesta pahoinpitelystä. Häkämies myönsi pahoinpidelleensä naisystäväänsä kolmeen otteeseen kesämökillään Fiskarsissa Pohjan kunnassa.

Lokakuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinan 1. miehitetyn avaruuslennon, Shenzhou 5:n laskeutumiskapseli

1. lokakuuta – Suomessa tuli voimaan uusi järjestyslaki, joka korvasi kaupunkien ja kuntien omat järjestyssäännöt.
5. lokakuuta – Ahmad Kadyrov valittiin Tšetšenian presidentiksi.
7. lokakuuta – Republikaani Arnold Schwarzenegger valittiin Kalifornian kuvernööriksi korvaamaan demokraatti Gray Davisin.
9. lokakuuta − Säveltäjä Magnus Lindberg sai Wihurin kansainvälisten palkintojen rahaston myöntämän Sibelius-palkinnon. Palkinto oli myönnetty 50 vuoden aikana vain kymmenen kertaa; ensimmäisen palkinnon oli saanut Jean Sibelius vuonna 1953 ja edellisen unkarilais-itävaltalainen György Ligeti vuonna 2000. Rahaston perustajan, merenkulkuneuvos Antti Wihurin syntymästä tuli kuluneeksi 120 vuotta.
12. lokakuuta – 30 potilasta kuoli mielisairaalan palossa Randilovštšinassa Valko-Venäjällä.
15. lokakuuta – Kiinan kansantasavalta teki ensimmäisen miehitetyn avaruuslennon Shenzhou 5 -aluksella.
16. lokakuuta – Teollisuuden Voima (TVO) vahvisti uuden viidennen ydinreaktorin sijoituspaikaksi Eurajoen Olkiluodon, jossa oli ennestään kaksi reaktoria.
21. lokakuuta – Kääpiöplaneetta Eriksen löytökuvat otetaan, mutta kohde löydetään niistä vasta 5. tammikuuta 2005.^[7]
24. lokakuuta – Concorde teki viimeisen kaupallisen lentonsa.
31. lokakuuta – Mahathir Mohamad erosi Malesian pääministerin virasta 22 vuoden jälkeen.

Marraskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viimeinen Concorde-lento laskeutumassa Bristoliin.

12. marraskuuta – Itsemurhapommittaja tappoi 23 ihmistä Irakissa Nasirijassa. Uhrien joukossa olivat sodan ensimmäiset italialaistappiot.
15. marraskuuta – Kaksi autopommia räjähti samanaikaisesti Istanbulissa Turkissa kahden synagoogan edessä surmaten 25 ihmistä ja haavoittaen 300. Al-Qaida kertoi olevansa iskusta vastuussa.
17. marraskuuta – E18-tien moottoritieosuus Paimion ja Muurlan välillä avattiin liikenteelle.
18. marraskuuta − Amer-yhtymä ilmoitti luopuvansa perinteisestä toimialastaan, tupakan valmistuksesta ja keskittyvänsä jatkossa urheiluvälineiden tuotantoon, maahantuontiin ja tukkukauppaan. Amer-yhtymä oli valmistanut yksinoikeuden turvin Suomessa yhdysvaltalaisen Philip Morris -konsernin tuotteita ja sen hallussa oli ollut noin 75 prosenttia Suomen tupakkamarkkinoista. Päätös merkitsi tupakkatuotteiden valmistuksen loppumista Tuusulassa ja noin 260 henkilön irtisanomista.
20. marraskuuta – Useat pommiräjähdykset Istanbulissa tuhosivat HSBC-pankin ja Britannian konsulaatin.
20. marraskuuta – Poplaulaja Michael Jackson pidätettiin syytettynä lapsen hyväksikäytöstä.
20. marraskuuta − Suomen Hiihtoliiton entistä päävalmentajaa Kari-Pekka Kyröä vastaan nostettiin Vantaan käräjäoikeudessa syytteet salakuljetuksesta ja petoksesta. Hänen epäiltiin salakuljettaneen Suomeen epo- ja kasvuhormoneja vuosina 1999−2000.
21. marraskuuta − Professori Raimo Väyrynen nimitettiin Suomen Akatemian pääjohtajaksi vuoden 2004 alusta lukien.
23. marraskuuta – Georgian presidentti Eduard Ševardnadze erosi kahden viikon protestien jälkeen vaalivilpistä syytettynä.
24. marraskuuta – Korkein oikeus langetti Glasgow'ssa 27 vuoden minimituomion Al Ali Mohmed Al Megrahille Lockerbien pommi-iskusta 1988.

Joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltalaiset sotilaslääkärit tutkivat joulukuussa vangittua Saddam Husseinia.

Bamissa Iranissa tapahtui voimakas maanjäristys, joka tuhosi suuren osan Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvasta historiallisesta kaupungista. Järistyksen jälkeen kaupunkia on alettu rakentaa uudelleen.

2. joulukuuta − Venäjä kieltäytyi ratifioimasta Kioton ilmastosopimusta, koska se katsoi sopimuksen vaarantavan maan talouskasvun. Päätöksen katsottiin yleisesti mitätöivän koko sopimuksen, koska myös Yhdysvallat oli jättäytynyt sen ulkopuolelle.
4. joulukuuta − Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat uimari Hanna-Maria Seppälän vuoden parhaaksi urheilijaksi.
7. joulukuuta – Vladimir Putinia tukeva Yhtenäinen Venäjä -puolue voitti Venäjän parlamenttivaalit.
7. joulukuuta – Presidentti Robert Mugabe ilmoitti Zimbabwen eroavan Brittiläisestä kansainyhteisöstä. Zimbabwe oli jo aiemmin erotettu yhteisöstä määräajaksi vuonna 2002 pidettyjen, vilpillisiksi leimattujen presidentinvaalien jälkeen.
13. joulukuuta – Saddam Hussein vangittiin Tikritissä.^[4]
17. joulukuuta – Taru sormusten herrasta -elokuvatrilogian kolmannen osan ensi-ilta.
18. joulukuuta – Itä-Saksan entinen puoluejohtaja Egon Krenz vapautettiin vankilasta hänen kärsittyään loppuun vankeusrangaistuksensa. Krenz oli vuonna 1997 tuomittu osallisuudesta Itä-Saksasta länteen pyrkineiden ihmisten ampumiseen.
22. joulukuuta – Italialaista elintarvikejättiä Parmalatia syytettiin viiden miljardin euron kirjanpitoväärennöksistä.
24. joulukuuta – Hullun lehmän tautia ilmeni Yhdysvalloissa Washingtonin osavaltiossa. Monet maat kielsivät lihan tuonnin Yhdysvalloista.
24. joulukuuta – Espanjan poliisi esti ETA:n yrityksen räjäyttää 50 kg pommi Madridin Chamartín-asemalla.
25. joulukuuta – Beagle 2 -luotain laskeutui Marsiin, mutta siihen ei saatu yhteyttä.
25. joulukuuta – Pakistanin presidentti Pervez Musharraf vältti toisen murhayrityksen kahden viikon sisään.
26. joulukuuta – Bamin maanjäristys tuhosi Bamin kaupungin kaakkoisessa Iranissa. Yli 40 000 ihmistä sai surmansa.
31. joulukuuta – Suomen Tietotoimiston radiouutiset kuultiin viimeistä kertaa Yleisradiosta kello 19. Näin katkesi radiotoiminnan alkuajoista, vuodesta 1926, keskeytyksettä jatkunut perinne. Tämän jälkeen STT:n uutisia on yhä kuultu mm. paikallisradioista.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuntematon päivämäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuu – Kokoomuksen puoluesihteeri Heikki A. Ollila ehdotti Vihreän Liiton sulauttamista Kokoomukseen. Vihreiden puheenjohtaja Osmo Soininvaara torjui ajatuksen. Ollilan ehdotusta pidettiin lähestyviin eduskuntavaaleihin liittyvänä taktiikkana.
Elokuu – Kymmeniä tuhansia ihmisiä menehtyi Euroopassa lämpöaallon seurauksena.
Marraskuu – Elina Sanan julkaisema kirja Luovutetut: Suomen ihmisluovutukset Gestapolle herätti keskustelun Suomesta jatkosodan aikana Saksaan luovutettujen yli 3000 ihmisen kohtalosta. Sanan kirjan mukaan joukossa oli ollut useita juutalaisia. Yhdysvaltalainen Wiesenthal-keskus vaati Suomea selvittämään asian ja saattamaan luovutuksista vastanneet henkilöt rangaistuksiin. Elina Sana sai teoksestaan Tieto-Finlandia -palkinnon 8. tammikuuta 2004.